lauantai 21. heinäkuuta 2018

Liikkumisen ilo ja riemu



Kuten edellinen postaus kertookin, minä olen varsinainen herkuttelija. 
Jotta voi herkutella näin, tarvitaan sen vastapainoksi aktiivista elämää liikkuen. 
Muutenhan tässä ihan pylleröityisi 😂
Minusta ei koskaan tule kaloreiden laskijaa tai karkkilakkoon heittäytyjää. Asenne kohdilleen ja tassua toisen eteen ahkeraan jotta saa syödä mitä mieli halajaa.
Ylläolevassa kuvassa tulistellaan rakkaani kanssa Louhessa. Hetken päästä paistoimmekin hiilloksella makoisan iltapalan; kunnon hiillosmakkaraa ja kasleria suoraan notskilta suuhun.
Nam nam!



Me asumme upeassa paikassa, Hakkenpään niemessä jossa kotiovesta ulos astuttaessa avautuu mitä mainioimmat lenkkeily-, pyöräily- ja treenimaastot. Jokapäivälle löytyy uusi paikka minne mennä tallustelemaan; on luontopolkuja, Jeremiaan luolat Kustavissa, Helsinginrannan louhoksia, rantoja ja kallioita silmän kantamattomiin. Talvella oli mahtavaa kiertää saaria ja rantoja jäitä pitkin, nyt voimme ihastella samoja maisemia kävellen ja fillaroiden.

Alla muutama linkki viime talven / syksyn reippailuihin kotikonnuilla
Kotikontujen tutkimusmatkailua
Talven taikaa Aatunkalliolla
Voihan Mussalo!
Sadekävely
Syksyisellä ruskaretkellä

Keväästä syksyyn me treenaataan täällä omalla Tuiskulan kuntoradalla, talviaikaan taas nautitaan enemmän Taivassalon kunnan kuntosalista. Siitäkin pointsit kotikunnalle, hyvät laitteet, siisti ja viihtyisä! Nautimme omalla pihalla treenistä koirien nelistäessä ympärillä ja Retun & Tahvon temmeltäessä pupulassa. Parhautta!

Minulle on tärkeää jumpauttaa yläkroppaa, koska kudon niin paljon. Kudonnan huumassa asento ei aina ole kovin ergonominen ja seuraavana päivänä sen huomaa niska-hartia jumina ja päänsärkynä.
Mm. nämä vermeet ovat mainiot kotijumppaan. Olen positiivisesti yllättynyt mitä kaikkea esim. gymstickillä voi tehdä ja seuraavana päivänä se tuntuu! Allekirjoitan täysin kehonpaino treenin vaikutukset.


Lenkkeily on makeeta Olivian, Kiteen ja Hehkun kanssa. Niiden egoton läsnäolo ja luonnosta nauttiminen opettaa meitä ihmisapinoitakin kun vain avaamme mielemme.

Nyt meitä on hellinyt sellaiset lämpötilat, että rakkaat karvalapsemme nauttivat olosta kotosalla vilvottelevan ilmalämpöpumpun puhaltaessa turkkiin. Hehku nauttii kyllä paljon myös ulkona, käy säännöllisesti lammessa uimassa vilvoittelukierroksen ja sitten varjoon nukkumaan / vartioimaan. Karvalapsien lenkit täytyy tehdä heti aamutuimaan ja iltamyöhään kelin ollessa viileämpi. Pitkät retkeilypäivät ovat kuumuuden vuoksi olleet nyt jäähyllä. Lenkin jälkeen Hehku juoksee aina päättäväisesti suoraan lampeen uimaan, se saa meidät hymyilemään. Niillä on täällä Tuiskulassa niin hyvä olla!

Eräänä päivänä suuntasin fillarilla Leikluotoon. Aina liikkuessani täällä jaksan hämmästellä luonnon kauneutta ja elämän ihmeellisyyttä. Luonto ei koskaan ns. arkipäiväisty. Meillä rullaa tällä hetkellä meriarki, joten minun fillaroidessani luonnonhelmassa rakas ahertaa meidän eteemme tankkerimaailmassa.
Fyysisesti kaukana, mutta ei henkisesti

Värähtelyjä
💓








Luontoretkiin valmistautuminen on tärkeää; hyvä terveellinen & tankkaava aamupala ja kunnolla vettä mukaan! +27 asteen lämpötila varjossa tuntuu todella paahtavalle, nesteytys on siis todella tärkeää. Leikluotoon en ottanut eväitä mukaan, koska ajatuksena oli pyöräillä abaut 20 km. Tuollainen matka menee helposti veden voimalla. Kotiin tullessaan sit suihkuun + maittava lounas niin avot!

Tulikin tuosta 20km pyöräily tavoitteesta mieleen juttu joka kyllä pitää teillekin jakaa. Itseasiassa tästä avauduinkin ihanalle bloggaajaystävälle Tiialle blogissa Minäkö keski-ikäinen? 

Minun egoni teki hienosti reittisuunnitelman ja päätti, että pyöräilymatka olisi minimissään 20km. Pyöräily oli todellinen nautinto maisemineen ja kotiin päästyäni sportstracker näytti matkaksi 19,35km. Ensimmäisenä nousi harmitus mieleen kun tavoite ei täyttynytkään. Sitten hiffasin, että siinäpä sai suunnitelmallinen egoni pataansa ja rämähdin nauramaan. Tän pitikin mennä juuri näin! Nämä kaiken maailman liikunta-apsit kun ovat vain egovetoista hömppää, jolla voidaan tilastoida ja numeroida omaa suorittamista. Suorittamista jonka alle itse elämänhalu ja ilo niin kovin helposti sotkitaan. Tiedostan tämän kyllä. Minä tykkään käyttää sportstrackeria lähinnä sen karttaominaisuuksien vuoksi. On kiva katsella kartalta jälkikäteen patikointi / kävely / juoksu / fillarointi retkiä. Toki kilometrejä / aikoja "you name it" tilastoja tulee samalla katsottua, mutta ei niihin kannattaisi jumittaa. Tärkeintä on oma liikkumisen ilo ja riemu. 

Tykkäätkö sinä fillaroida? Hyötypyöräilyä (esmes töihin tai kauppaan) vai onko kiva ajella maisemarundeja?
Olisi myös kiva kuulla sinun jumppailusta?
 Kotona vai muualla? Yksin vai kaverin kanssa?
Käytätkö sinä liikuntasovelluksia?

Ihanaa päivää, mahtavaa kun sataa vettä 💚