sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Meidän vuosi 2017



Rakkaat lukijamme, kohta on vuosi vierähtänyt Unelmien vuosi 2017 postauksesta.
Tämä vuosi on ollut täynnä rakkautta, suuria seikkailuja ja ihania ihmisiä.
Meidän oma tyylimme elää on asettunut uomiinsa ilman minkäänlaista hakuammuntaa. 

Tammikuussa nautimme lomasta Susannan ja Jussin perheen luona Hemavanissa, Ruotsissa.
Loma piti sisällään lämmintä yhdessäoloa, laskettelua sekä kelkkailua ja retkeilyä.
Roadtripit tehtiin myös kotikonnuille Kalajoelle sekä Raumalle.
Piilopirtissä  nautiskelimme yhteisestä ajasta.
Raumalla saimme "love inkkiä" ihoon Needlepoint Tattoossa ja rakkaani kävi merikoululla kouluttamassa itseään alkavaan pitkään törniin.

Syy, miksi rakas mieheni on lähtenyt merille töihin,
löytyy täältä

Syyllisiä kaivataan > Rahjan satamahinaajat
💓


Tammikuusta huhtikuuhun elettiin meriarkea. Minä kotona ja rakas Welmeri laivalla
Sydäntä raastoi ikävä, mutta hitsaannuimme joka päivä yhä enemmän ja enemmän yhteen.

Maaliskuussa rakkaani sai neljännen raidan olkapäälleen -> Minun sydämeni kapteeni.
Kun koitti törnin 81.päivä, me pääsimme toistemme syleilyyn.


Welmerillä seilaaminen jatkui ja minä lähdin mukaan! 
Ei edes sanat riitä kertomaan, kuinka upea kokemus se oli. 



Toukokuussa vielä seilattiin



Toukokuun alkupuolella me aloitimme kauan odotetun loman!
Lomaa vietettiin käytännössä viisi kuukautta paria pientä työkeikkaa lukuunottamatta.
Tästä kiitokset Welmerin työnantajalle, joka lunasti talvella antamansa lupauksen todella makeesti. 
Voi että me ollaan nautittu!
💓


Loman aikana on syöty hyvin & kokattu, askarreltu kädentöiden parissa ( kyltit, meikkipöytä & luonnonkoruja ), seikkailtu Affenalla saaristossa, nautittu perheenystävien seurasta, prätkäiltyfillaroitu ja treenattu

Heinäkuussa Viivi ja Katri kävi haastattelemassa & kuvaamassa meitä Me Naiset lehteen, joka ilmestyi elokuun viimeisellä viikolla -> Yhdessä & erillaan. Me Naiset nro 35.

Elokuussa M/S Justiina lipui kotisatamaan ja tutuksi tuli Hakkenpään, Merimaskun, Naantalin, Turun, LootholmanUudenkaupungin vierasvenesatamat kuin myös luonnonsatamat Iniössä.  
Te rakkaat lukijamme rikoitte sadantuhannen lukijan virstan pylvään ja me vietimme vuosipäiväämme

Syyskuussa juhlimme paperihääpäivää jurtassa, rakkauden blogimme täytti 1-v 
sekä  5.9. ilmestyi Kotiblogit nro 4 / 2017.  

Rakas Hehku saapui kotiin syys-lokakuun vaihteessa.
Welmeri kävi seilaamassa loka-marraskuun ja joulukuun alusta pääsimme loman viettoon. 

Joulukuussa avautui rakkaan Welmerin joulukalenterin luukut aina jouluaattoon asti. 
M/S Justiina vietiin lämpimään halliin talviunille ja Raumalla olimme merikoululla.

Merimaskun citykodin ovi suljettiin vimosen kerran ja silmät sädehtien huokaisimme "Well Hello Hakkenpää!" On ollut hieno fiilis muuttaa kokonaan Tuiskulaan.
 Ihmiset Taivassalossa ovat ystävällisia ja auttavaisia. Olemme siunattuja kun parhaat ystävämme asuvat naapurissa ja kuinka ollakkaan Hehku löysi hyvän ystävän heidän koirastaan Beasta. Kenties jopa tulevien pentujensa äidin kunhan varttuvat molemmat hiukan 😉

Meillä on ihana rakkauden täyteinen elämä yhdessä. Welmeri tuossa huikkaskin universumille "Kuinka ihimeesä mää oon saanu koijattua tuon Irvan tytön tänne mettämökkiin asuun mun kans",
johon minä vastasin että "Kulta, se on se RAKKAUS"
💓 


Olemme universumille kiitollisia tästä vuodesta 2017, upea vuosi, täydellinen!
Huomenna saamme aloittaa yhdessä vuoden 2018!
💓💓💓

Kiitos ihanille perheillemme & ystävillemme yhteisistä lämpimistä hetkistä.
Irvat, Rahjat, Leinot, Liimataiset, Tiina, Maaret, Anne, Santsi, Jussilat, Isopahkalat,
 Urpuset & Saloset
Kiitos että olette elämässämme.

Rakkaat lukijamme, kiitos että taaplaatte kanssamme tätä blogimatkaa.

Rakkautta uudelle vuodelle 2018 just sulle!
💝


tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulun kukkailottelua


Taina Mansikkatilan mailla on järjestänyt kivan jouluisen kukkailottelu-haasteen, johon meistä on mukava osallistua tällä postauksella.
Joululaulujen soidessa ja glögisangrian maistuessa suussa oli mukava kuvailla kukkasia kotona Tuiskulassa ja kotikonnuilla emokotona.

Rakkaani yllätti minut yhtenä päivänä tuomalla joulukukkasia kotiin. 
Joulukukkasten asetelma on taustalla kun kuvasin kaunista Naantalilaisen Korupaja Vaskikäärmeen pronssista Helga-laivaa. 
Kaulakoru löysi tiensä Tuiskulaan Taivassalon Joulumarkkinoilta meille yhteiseksi koruksi.
Helga-laiva on viikinkien laiva, jolla he seilasivat valloitusretkillään ympäri pohjoisia meriä. 
Tämä kaulakoru on omien tuultensa etsijöille. 
Eli juuri meille 💓
Minun esi-isäni ovat olleet viikinkejä ja saapuneet Suomeen joskus ennenmuinoin Norjasta.
Pappani ja iso-pappani toiset nimet ovat olleet Leonhard. Olemme päätelleet, että nimi on sieltä viikinkien ajoilta periytynyt. Rakkaat lukijamme, tästä nimestä te vielä tulette kuulemaan 😍





Joulukynnet ovat omaa käsialaani. 
Jos sinua kiinnostaa kynsitaiteilu niin käy tutustumassa 
Alessandro Striplac
 Tuotteita löytyy Naantali Spa Bellezzasta tai voit tilata niitä postin kautta
näppärästi kotiin Spashopista.
 



Mini joulutähti ilahduttaa meitä Keramiikka Iso-Pahkalan nuppu-sarjan asetelmassa tuikkujen kera. 
Me nautitaan jokapäivä kynttilöiden valosta, ne antavat lämmintä tunnelmaa elävästä tulesta. 


Minä en juuri koskaan ole pitänyt joulutähdestä visuaalisesti, mutta tällaisena minikokoisena se on vallan suloinen.

Lakkalikööri on jälkiruokajuomien aatelia. Ensimaultaan hieman ärmäkkä. Lopussa tulee pehmeä lakan maku suuhun, sulkiessasi silmät voit kuvitella itsesi lapin suolle poimimaan lakan suoraan suuhusi. 



Emokotona ilahduttaa anopin kaunis kukkatervehdys kynttilöiden lämpimässä valossa. 



Kiitos Tainalle kukkailottelusta, käykää tunnelmoimassa joulun kukkaloistoa täällä.

Leppoisaa Tapaninpäivän iltaa rakkaat lukijamme.

🎄🎄🎄

maanantai 25. joulukuuta 2017

Kapteenskan glögisangria



Perinteisesti juodaan höyryävän lämmintä glögiä joulun aikaan. 
Meidän perheessä on nautittu raikasta glögisangriaa. 
Täydellinen jälkiruoka seurustelujuomaksi kun on massut täynnä herkullista jouluruokaa.
💝


1 litra glögiä
2 dl punaviiniä
4 cl brandya
mandariinia
omenaa
kanelitankoja


Kaadetaan glögi kannuun, jonne sekoitetaan punaviini ja brandy.
Laita joukkoon hedelmäviipaleita ja kanelitangot.
Nosta jääkaappiin maustumaan vähintään tunniksi. 



 🎄 Feliz Navidad 🎄

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Welmerin joulukalenteri, päivä 24. Jouluaatto.


Jouluaatto!

Alkoi makeasti venytellen vuoteessa josta riisipuuron kautta liikenteeseen. Elossa olevat ja jo poistuneet sukulaiset tervehditty ja joulut kaikille lämpimästi toivoteltu.

Aika rauhoittua ehkäpä maailman parhaan jouluruuan kautta päivän tuotteen pariin.

Soerlie XO, konjakkia Ranskasta.


Ja tiedättekö mitä?

Mä en meinaa nyt tuhlata tästä illasta edes varttia tämän arvostelun kirjoittamiseen. Sillä onhan se nyt fakta, että elämä ensin ja tällainen sometuuba sitte jossain kaukana perässä. Tänne ollaan pitkästä aikaa raijattu luumme kotikonnuille rakkaiden ihmisten pariin, joten ei kehtaa eikä edes kummemmin huvita lätistä mitään sen kummempaa.

Konjakkina ihan OK, ei kuitenkaan mitään mikä jäisi mieleen.

Pisteet skaalalla 0-10:

7

Pidemmittä puheitta.

Hyvää joulua rakkaat ihmiset ja ISO kiitos vaimolle tästä joulukalenterista joka todella jää mieleen. Täysin ainutlaatuista, kuten on tämä 16kk sun kanssas ollut muutenkin joka tavalla.

Jokainen päivä kanssas on kuin tämän joulukalenterin pussukka. Uusi seikkailu jota osaan arvostaa yli kaiken. Vaikka jokin päivä kanssasi olisi Munkebo Megingjordin kaltainen, on se silti aivan eri svääreissä kuin yksikään aikaisemmin eletty päivä ennen kuin tapasin sinut.

Nythän juhlitaan joulua, joka on ihan fine, niinhän kaikki tällä päivämäärällä tekee. Mut mä juhlin sisimmässäni kyllä meitä, joulu ja kaikki muutkin kemut menee kepeästi sivutuotteena.

Kaikki on täydellistä kunhan me ollaan justiinsa me. 😍




Welmerin joulukalenteri, päivä 23

Päivä nro.23

Päivä meni koko perheen kanssa Kalajoelle ajellessa.

Mediassa rummutettu talvimyrsky jäi meidän osalta kyllä kokematta. Ajokeli oli mitä mainioin koko päivän ja Hehku & Oliwa jaksoivat automatkan mainiosti. Koko siirtyminen sujui paremmin kuin olisi osattu odottaa. 

Tämän päivän tuotteen maistelu jäi myöhäiseen iltaan. 23:58 aukesi pullon korkki, eli kerkesin kuitenkin juuri ja juuri. 😋


Englesmannia tarjotaan: Shepherd Neame & Co / Christmas Ale

0,5L & 7,0%. Ompas aika tuju nukkumatin paukku tämä.

Mutta puraistaampa:

Onneksi tälle illalle ei siunaantunut mitään ihan kaameaa litkua. Ei olis jaksanu alkaa kakistelemaan ollenkaan. Ja nyt ei tarvi... Maku on täyteläinen ja lämmin. Vaikka olut on suht vahvaa, ei se ainakaan näin viilennettynä vielä iske liikaa läpi. Mainio yömyssy!

Tämä sopii hienosti tänne emokodin lämpöön. Meitä on hemmoteltu mitä maittavimmalla jouluruualla, saunalla ja iltaherkuilla. Ollaan riehuttu koiravauvojen kanssa (täällä on nyt 4 karvaturria tutustumassa toisiinsa) ja käyty Hehkun kanssa tutustumassa Lukion / urheilukentän maastoon. Oivallinen joulun alotus ja tämä lämmin olut siis todella sopii fiilikseen!

Pitemmittä puheitta, nautin tämän rauhassa & otan vaimon / karvaturrit kainaloon ja painun untenmaille. 😊

Pisteet skaalalla 0-10:

8

lauantai 23. joulukuuta 2017

Kapteenskan konjakkisinappi



Meidän joulupöytäämme kuuluu ehdottomasti minun tekemä konjakkisinappi.
Perinteeseen kuuluu, että sinappia saavat myös perhe ja lähimmät ystävät.
Tämä on niin hyvää, että me päätimme jatkossa tehdä omaa sinappia läpi vuoden.


1,5 dl Colman's sinappijauhetta
1,5 dl sokeria
2 dl kuohukermaa
1 kananmuna
1 tl viinietikkaa
2 rkl konjakkia


Sekoita sinappijauhe ja sokeri kattilassa.


Lisää kerma.


Sekä kananmuna.


Sekoita aineet sekaisin.


Kuumenna seosta sekoittaen koko ajan, kunnes seos alkaa saostua ja kiehahtaa.


Lisää jäähtyneeseen seokseen viinietikka ja mausta konjakilla.
Kaada sinappi haluamaasi astiaan ja anna maun tasaantua jääkaapissa pari päivää.

Me ollaan laitettu sinappi Keramiikka Iso-Pahkalan nuppu-sarjan isoon mukiin.
kivan näköinen kattauksessa 💙


Me täällä matkataan kohti kotikontua, Kalajoelle joulun viettoon 💓
Pori ohitettu ja ajokeli ollut tähän asti hyvä. Säätiedot on kovasti varoitellut lumimyrskystä ja siihen on varauduttu. Olivia on tottunut autossa matkaaja, Hehkulle tämä on ensimmäinen pitempi autoilu.

Ihanaa aatonaattoa just sulle 🎄

perjantai 22. joulukuuta 2017

Welmerin joulukalenteri, päivä 22


Päivä nro.22

Piti sisällään puuhastelua "pimiästä pimiään". Käytiin rakkaan kälyn & hänen perheensä luona toivottamassa hyvät joulut. Samalla tietty riehuttiin muitakin betoniviidakossa käynnin vaativia asioita pulkkaan.

Ja niin tämäkin pussukka avattiin vasta iltasella saunan jälkeen...

Mikä puteli! WAU... Pelkällä ilmiasulla tämä tuote hakkaa parikin edeltäjäänsä.

Mustan Virran Panimon: Santa Olaf Christmas Ale


Nyt on panostettu ainakin pulloon & etikettiin. Makee grafiikka makeessa pullossa. Jotenkin ei millään voi uskoa, että tossa pienessä putelissa on 0,33L olutta? Tuntuu kädessä niin kevyeltä? Liekkö lasi ohuempaa vai valehteleeko pullon muoto jotenkin?


Jahkailu sikseen, puraistaan:

Aaaaahhh... Miten ihana olla taas oikeitten oluiden maailmassa. Prosentteja maltilliset 4,9 ja nyt voi taas maistellakkin.

Selkeä mallas, hyvin pehmeä sellainen... Tämä olut ei oireile, tavallaan sitä saa mitä ensimmäinen makunystyrä maistaa. Komeeta!

...

Eli kerrankin ensivaikutelma pitää paikkansa.  Oletteko koskaan kuuleet manailua jotta: "tiesin heti mikä oli miehiään / naisiaan".

Niimpä 😆 Jos kerran tiesit... Miksi lähdit?

Pari vaihtoehtoa: Joko et tiennyt (eli valehtelet nyt), tai tiesit & olit idiootti ja läksit. Tästä asetelmasta on kenen tahansa kiva keuhkota itseään ns. "selville vesille" 😉

...

Onneksi tämän oluen kanssa ei tarvitse pohtia mitään tällaisia. Tämä näyttää hyvälle ja on hyvää! Komeesti kajahtaa Savonlinnasta.


Pisteet skaalalla 0-10:

9

💡 Mustan Virran Panimo

 

torstai 21. joulukuuta 2017

Kapteenskan päivä merikoululaisena



Rakkaat lukijamme. Tänään on ollut niin superpäivä, etten edes tiedä miten siitä osaisin kertoa. Lupaan yrittää. Toivottavasti kuvat puhuvat puolestani enemmän kuin tuhat sanaa. 

Rakkaalla Welmerillä on ollut Raumalla merikoululla kurssitusta koko tämän viikon. 
Tänään minä lähdin mukaan. Kiitos Welmerin opettajan Marko Löytökorven, kapteenska sai osallistui tunneille mukaan, sekä minulle oli järjestetty opastettu kierros koululla. 
No arvaattekin varmaan että tällaiselle nautisesti innostuneelle tämähän oli enemmän kuin sata jänestä, kuten meillä päin tupataan sanoa. 

No niin, lähtekääs kuvien kautta päivään mukaan! 


Täällä ollaan! Rauman merikoululla.
Oltiin paikalla jo puoli kahdeksalta ja minun aamunihan alkoi sillä, että yritin videokuvata koulun katolla pyörivää tutkaa. No eihän siitä mitään tullut ku pimeetä ku komerossa.

Kuten alla olevista kuvista näkyy, rakas aviomieheni aloittaa innokkaana opiskelupäivää.
 Aiheena tankkerin purkaus, raakaöljy pesu, vesipesu sekä kaasu vapaaksi tekeminen.
Kaikkia näitä on
15 vuoden aikana käytännössä tehty, muttei koskaan simulaattorissa.



Oli mielenkiintoista kuunnella tuntien opetusta sekä keskustelua,
koska ymmärsin termistöä ja mistä puhutaan. Olinhan ollut tankkilaivoilla jo mukana.

Siellä me napotetettiin Welmerin kanssa luokassa vierekkäin ja kuunneltiin laadukasta opetusta.
Markolla on taito puhua niin, että se kiinnostaa. 


Päivä oltiin mukavasti startattu luokassa, minä juuri kerkesin kaffet nauttia kuunteluoppilaana kun ystävällinen Tero Virtanen ( STCW vastaava) tuli hakemaan minut oppilaitos kierrokselle.
Ja sit lähettiin!

Me aloitimme sieltä mistä merenkulun opiskelijatkin aloittavat eli kansityösalista.


No sielläpä sitä oli naisnäkökulmasta työkalua ja kettinkiä poikineen. 
Minähän en niistä ymmärtänyt mitään, mutta merenkulun opiskelijoille ne on samat kuin meille
ala-koulussa aakkoset kun opettelemme lukemaan.

Köysiä ja solmuja. Näitähän minä pähkinöin.
Työn alla on nytkin Welmerillä apinan nyrkki - korvakorut minulle, sekä kaula- ja rannekoru punottuna. Ai että!
😍
 

Ja sitä kettinkiä riitti.
Myöhemmin Welmeri selitti minulle, että olen nähnyt perus täkkityökalut.
Näillä niitä isojakin laivoja pyöritellään.

Alla oleva ketju on ilmeisesti ankkurikettinki?
Tiesitkö, että Stena Arctican kokoisessa laivassa yksi lenkki moista ketjua painaa n. 100 kg?
Siinä olisi Cheekillekin puntti kannettavaa 😂


Kansityösalista siirryimme konepuolen luokkaan. Minulle jälleen mystisiä koneita ja työkaluja, mutta tärkeitä opiskelijoille. Täältä ponnistavat meri-insinöörit.


Nyt kapteenska pääsi oikein spa-tunnelmaan.
  Oven avauduttua kasvoille tuulahti kostea lämmin ilma ja nenäni haistoi uima-altaiden ominaistuoksun.

ALLAS-OSASTO!
Tosiaan koululla on uima-allas, kylmävesiallas sekä saunat.
Täällä toki saa käydä rentoutumassa esim. kuntosalin (harrastamiseen hyvät puitteet koululla) jälkeen, mutta tämä on opetustila.
Pelastautumisharjoitukset eli pelastuslautta, pelastuspuku-uinti ja
pelastusliivi-uinti käydään normaali altaassa.
Pienessä kylmävesialtaassa, jossa veden lämpötila on +4 käydään pulahtamassa ja kokeillaan mitä kylmä merivesi todellisuudessa on.
 Tero sanoikin, että täällä tulee ensimmäinen hypotermia kokemus jos sitä ei vielä ole.
Minä upotin sormenpään altaaseen ja se riitti minulle 😆


Mut hei kattokaa ja ihailkaa allas-osastoa tässä valaistuksessa.
Nautisen kaunista.
💙



Kävelimme koulun käytävää pyöreään huoneeseen.
Olimme planetaariossa.

Valot sammutettiin ja ylleni heijastui tähtitaivas. Mitä enemmän silmäni tottuivat pimeään, sitä useampi tähti tuli näkyviin. Otava ja Pohjantähti loistivat kirkkaana taivaalla.
Olin sanaton.

Mieleeni tuli meidän lempi ohjelmamme Frendien jakso, jossa Ross vei museollaan Rachelin tähtitaivaan alle picnikille. Rintaani puristui ikävän tunne ja ajatus siitä, että rakas Welmeri olisi tässä vierelläni näiden tähtien alla. Enhän voinut häntä hakea sieltä opintojen parista fiilistelemään kanssani, joten painoin tähtiä verkkokalvoilleni, että voisin illalla jakaa hänen kanssaan tämän hetken.
Oli turha edes yrittää vangita tähtitaivasta kameraan, parempi siis vain nauttia hetkestä.
Myöhemmin kotona Welmeri totesi minulle:
"Meillähän on täällä Tuiskulassa planetaario harva se ilta." 
💞

En edes tiennyt planetaarion olemassaolosta koululla, koska meillä ei ole siitä ollut mitään puhetta koskaan. Se on ollut Welmerille niin itsestäänselvyys, että ei ole hoksannut ottaa puheeksi. Kotkassakin sellainen on, ja sen avulla Welmeri on opiskellut tähtinavigointia aikanaan.
Welmeri kuljettaa vieläkin sertifikaattiensa mukana "apinasabluunaa", jonka avulla osaa ottaa tähtipaikan vaikka ei sitä olisi kymmeneen vuoteen tehnytkään. 

Tähtinavigointi. Ihana sana, jota ajattelen vaaleanpunaisin ajatuksin enkä välitä todellisuudesta. 
💖💖💖

Kerroinkin Terolle, että tulee mieleen leffa Escape Plan.
Muistatteko? Annoimme siitä leffavinkin teille täällä.
Leffassahan rakennettiin sekstantti, jolla avulla selvitettiin rahtilaivan kannella sijaintia.
Tero tuumasi että "no joo, mutta hälle ei mennyt läpi se sekstantti minkä tekivät".
Minä nauroin, että äläpä mittää. Tälle maallikolle meni, ja arvatenkin monelle muulle.

Planetaariosta tulimme varsin mielenkiintoiseen paikkaan.
Simulaattoriin. 

Alla olevassa kuvassa on keskusyksiköitä ja näyttöjä rivissä.
Täältä keskuksesta nappuloidaan simulaattoriin erilaisia laivatyyppejä, aaltoja, sadetta, sumua, paikkoja yms.
Tekniikkaa on ihan älyttömästi. En pysty edes käsittämään kuinka monta tietokonetta ja näyttöä olen tänään nähnyt, mutta niitä on satoja. Huh huh.


Hypättiin simulaattorissa luotsiveneen kyytiin ja Markon suunnittelemalle radalle.
Alkuun Tero kertoi miten tämä wörkkii ja sitten Justiina puikkoihin.

Rata oli uskomaton!
Edessä oli esteitä; uppotukkeja, jääkimpaleita, purjeveneitä, sotalaivoja, konttilaiva, palava ja uppoava tankkeri, kaasupilvi, öljyä, helikopteri ja öljynporauslautta. Katsoipa sieltä laiturilta minua lehmä ja kolme sotilasta kun ajoin ohi.

Opettelin mm.kääntämään paikallaan luotsivenettä tankkerin vieressä käyttäen veneen omia tuplapotkureita (toinen potkuri eteen ja toinen taakse). 
Aallokkoa oli sopivassa määrin. Metrin aallokossa ajoimme ensin sivuaallossa ja kokeilimme miltä tuntui kun käänsimme aluksen vasta-aaltoon. Ihan kuin Justiinalla viime kesänä / syksynä.
Simulaattorissahan on mahdollista toteuttaa jopa 17 metrin aallokko, mutta sellaiseen keliin ei Teron mukaan ole tällä veneellä asiaa. 

Tässä simulaattorissa on kaikki elementit. Veneen humina, helikopterin lähestyvä, sekä loittoneva ääni. Hiljentäessäni nopeutta, veneen keula putosi alas ja vesipärskeet lensivät tuulilasiin.
Vaikka simulaattorin alusta ei ole liikkuva, aallokko ja toiminta screeneillä sai minut huojumaan.
Sitä en tiedä johtuiko huojunta aallokosta vai nautisesta innostuksestani? 😂



Simulaattoria pyörittää yli 130 tietokonetta. 
Amazing!



Alla olevassa kuvassa ensimmäinen näyttö vasemmalla on tutka. 
Kelin viedessä näkyvyyden mennessään (sumu yms.), tutkan avulla pitää osata navigoida. 



 


Simulaattoreissa harjoitellaan vaarallisia tilanteita, kuten alla.
Pelottavinta tässä on se, että nämä voisivat olla faktaa, jos asioista ei pidetä huolta niinkuin kuuluu. Onneksi meillä on ammattilaisia sekä kouluttajina että toteuttajina.



Pelottava näky. Kaksi palavaa laivaa ja tulimeri. 
Ja tässä näkyy ohjaamani luotsiveneen vanavesi taaksepäin katsottuna. 
Tällaisia tilanteita varten on hyvä harjoitella, mieluummin simuloiden.

 

Tämä simulaattorikokemus oli once in a lifetime.

Kiitos Tero Virtanen kaikenkattavasta tourista merikoululla, 
sekä opetuksesta simulaattorissa ja mahdollisuudesta että sain sitä ajaa. 

Kiitos Marko Löytökorpi, että järjestit tämän.

Kiitos rakas aviomieheni, että otit minut mukaan.

💓

Arvostan jälleen enemmän merenkulkijoita.
Teillä on uskomaton tietotaito sekä sinnikäs luonne.
Minä tiedän, että minusta alalle ei olisi. Meidän perheessä riittää yksi merenkulkija, minä tasapainotan vaakaa nautisella naisellisella hössötykselläni.

Merenkulku on miesvoittoinen ala, ekstrapointsit teille naiset jotka alalla olette. 
Tänäänkin Welmerin kanssa kursseili kaksi rautaista naista,  hyvä te!
Respectit myös Welmerin kolleegalle Riikalle, joka kipparoi Arcticaa varmoin ottein rakkaani ollessa lomalla. Hyvä sää! 

Hyvä ME, pieni mutta pippurinen meriklusteri!
💝


Kiitos rakas lukijamme, joka olit päivässämme mukana. 

Meidän instagramissa @merikapteeninvaimo
videot kapteenskan simulaattoriajosta, sekä tietokone-ohjelmasta, minkä avulla harjoitellaan aluksen lastausta ja purkausta. Tulevaisuuden merenkävijöille hyvä työkalu! 

Jos sinulla on mahdollisuus mennä merenkulun oppilaitokseen avoimille oville tutustumaan niin mene ihmeessä!