keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Keskiviikko


Keskiviikko, egolle mauton, väritön, hajuton päivä...


Vaan mitä vielä 😍

Mökin terassi tuntui liian täydeltä = poltetaan kalusteet risujen mukana, saadaan tilaa 😆

Erälammen rannalla on mukava maadoittua...



Vaikkapa grillaten broiskuun makua. Anoppi nimittäin soitteli et on tulossa käymään... Kana lienee varsin sovelias päivällinen? 😋 Ainoo et en ole koskaan moista notskilla kokkaillut. Tietty tosta otetaan vaan maku pintaan ja heitetään pariksi tunniksi uuniin.

"Mitähän tästä tulee?"


Sinne se antautuu vihannes, sipuli, valkosipuli, chili... blaa blaa pedille

Ja voi LUOJA, mä olen rakastunut... Silmät kun on sielun peili, niin näkeehän sen. 😍



"Be you. The world will adjust."









4 kommenttia:

  1. Olette söpö pari ja vaikutatte todella onnellisilta. Ainoa seikka mikä näissä postauksissa häiritsee on toistuva "egon" ja "maadoittumisen" viljely... Outoja termejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olemme todella löytäneet onnen toistemme kanssa. Tähän liittyen tosiaan tulee viljeltyä juuri noita mainitsemiasi termejä. Lähinnä siksi, että kummankin egon tiedostaminen ja sen haastaminen on samaan aikaan sekä suhteemme kivijalka, että hauskaa aivojumppaa.

      Egohan siis on puhtaasti oman mielen luoma kuva itsestä. "Kuka minä olen?". No, mielen tuotteena omaa egoa on sekä vaikea havaita, että mahdotonta ajatuksen tasolla edes sen kummemmin hallita. Sillä ego = ajatus / tunnemyllysi. Kun ego on tällä tavoin tiedostamaton, se hallitsee sinua. Et egosi kanssa kykene koskaan olemaan mitään muuta kuin oman elämäntarinasi summa. Mielen tuotteena, egosi vaatii myös jatkuvaa ylläpitoa ja suojaa. Se pelkää suurinpiirtein kaikkea, pönkittää itseään ja pyrkii tallomaan muita egoja ollakseen itse aina jollain tapaa muiden yläpuolella. Voisin kirjoittaa egosta varmasti kirjan, joten jätetään tämä sepustus näin lyhyeen. Jos kiinnostuit aiheesta, niin eiku kirjakaupan "elämäntaito" hyllylle MARS > sieltä löytyy makeeta luettavaa. Matka itseesi kannattaa todella tehdä.

      Maadoittumisella tarkoitamme taas sitä, että tekee / kokee jotain sellaista josta egon taustalla oleva sinä, eli elävä ihminen nauttii. Jotain joka juurruttaa meitä elämään kiinni... Yleisimpiä maadoittajia lienee: Elävän tulen katseleminen, meren aaltojen katseleminen. Yhteinen nimittäjä maadoittaville tapahtumille on se, että ne ovat ns. eläviä hetkiä. Ja ne maadoittavat juuri sen takia, koska mekin olemme eläviä olentoja.

      Esimerkiksi I-phonea plaraamalla et maadoitu, se taas vuorostaan on vain egon vaatimaa ns. sälää jolla elämästä katoaa maku.

      Eli siis, näitä kahta termiä viljellään koska niiden kautta me elämme suuren osan elämäämme. Emme toki ole millään tapaa ns. lopullisesti valaistuneita ja aina läsnä (egostamme hereillä). Mutta me todellakin pyrimme olemaan hereillä mahdollisimman paljon, sillä hereillä ollessa elämä vain maistuu todella makealle. Eikä sen makeus suinkaan riipu mistään ulkoisista tekijöistä. Toivottavasti osasin vastailla sulle asiallisesti.

      Poista
  2. Kiitos! Ihanaa, kun jaksoit vastata näin perusteellisesti. Osoittaa, että aihe on sinulle tärkeä ja olet pohtinut asioita paljon. Hetken tiedostaminen ja hetkeen pysähtyminen on tärkeää meille kaikille. Näitä asioita voisi miettiä itsekin paljon enemmän.

    Alkuperäinen kommenttini kuulostaa aika tylyltä näin jälkikäteen, olen pahoillani. Mutta tarkoitin todella, että olette jotenkin niin yhteensopiva pari ja se miten kirjoitatte toisistanne on mahtavaa! Pitäkää kiinni tuosta tunteesta <3

    VastaaPoista
  3. Kiitos itsellesi, eikä me suinkaan otettu tuota ensimmäistäkään kommenttia mitenkään tylysti ;)

    Meidän mielestä maailma on juuri sellainen miten sen itse näkee ja haluaa kokea. Tämän takia keskitymme tekemään hyvää ja näkemään hyvää, tietysti myös toisissamme. Lähes joka sekunti, on käsillä hetki jolloin voi ihan itse päättää... Lähteekö egonsa vetämänä ns. mussuttamaan vai ottaako tilanteesta jotain muuta irti ja näin ollen myös kääntää omaa todellisuuttaan kohti jotain hedelmällisempää.

    Me koemme olevamme todella onnekkaita siinä mielessä, että olemme molemmat eläneet ihan riittävästi egovetoisina "mussutuksen maailmassa". Eikä meillä kummallakaan ole enää moiseen mitään mielenkiintoa. Dallas pyörikööt jossain vallan muualla kuin meidän kesken tai meidän silmiemme alla. Molemmat siis valitsee aina toisin, ja se on sellaista mistä täytyy pitää kiinni. Sillä onnistumalla siinä, onnistumme myös pitämään suhteemme erilaisena ja aidosti tunteikkaana. Ego kun rutinoituu, elämä itsessään ei koskaan.

    Kiitos palautteestasi, näistä tulee hyvä mieli & otetaan se vastaan =)

    VastaaPoista