lauantai 27. toukokuuta 2017

Vuorikattila


Vuorikattila, saari jolle aikanaan eksyin vahingossa. Ja jolle toin vaimoni heti tavattuamme tarkoituksella. Todella erityinen paikka, meille molemmille. Tänne tulimme heti mentyämme naimisiin, ja tätä saarta sormuksemmekin tavallaan kuvastavat. Karu, aito, kaunis.

Kuvat eivät tee oikeutta, mutta antavat osviittaa. Turkoosi pauhaava meri, karut kalliot ja kitukasvuinen / sinnikäs luonto. Meidän mielestä, kauneinta Suomea.

Tänään tällä saarella juhlittiin, ystävyyttä.

Kolme tinapikaria, kolme elämän koulimaa ystävää. Näitä pikareita ei vahingossa rikota, ihan kuin ei aitoa ystävyyttäkään.

Zen mestari, sylissä... Check

Vaimo, mukana... Check

Hei antakaa määki huudan, määkin olen... Mukana... Check

Mausteet, työkalut, leikkuulaudat... Check

Muurikka...Check

Ja Miekkonen reippaalla tuulella... Check

Työpaikoille naureskelut... Check


Ja puhdas läsnäolo... Check

Kommervenkkeineen...

Resepti täydelliseen päivään syntyi jälleen todella yksinkertaisista aineksista. 



"Happiness comes in waves"












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti