torstai 15. kesäkuuta 2017

Tuiskulan broisua, silvuplee...

 Notskikokkailu Tuiskulassa jatkuu. 

Pikkasen rento heräillä aamulla lintujen lauluun ja alkaa suunnittelemaan yhdessä päivän ruokaa. Koska todella, näillä keleillä mitään muuta ei kannata tehdä. Olla pihalla ja ottaa rennosti.

Aamukaffen ajan suunniteltiin ja kaffet juotuamme aloitettiin puuhastelu auringonoton ohessa.


Kokonainen broisu saa modifioidun "aurinkovoiteensa".

Nuotiohiilloksen valmistuessa keräiltiin luonnosta mikstuura maahan pudonneita käpyjä, käpyjä suoraan puusta sekä männyn kerkkiä. Ideana käyttää tämä mikstuura hiillokseen juuri ennen kanan paistamista. Savu tuokoon makua? 

Meistä on siisti soveltaa. Kummallakaan ei ole hajuakaan mitä tästä tulee... Vaan  sepä se just on hienoo. 😛

Siellä se poika köllöttelee käpy / kerkkäsavussa...


video
Päälle sivellään paiston ajan marinadia...

Maut pintaan notskilta ja sitten uuniin... About 2 tuntia. Me alotettiin 175 asteessa ja tultiin siitä tunnin jälkeen pikkuhiljaa alas 120.neen.

Lopputuloksena maukkaan rapea pinta ja taivaallisen mehevä liha, myös rintaliha. Emme ole koskaan maistaneet näin mehevää broileria. Ja siinä mutustellessa, jokin ovela kolkutteli makuhermoja. Olisko ollu kerkkä, käpy vaiko vain puhdas rakkaus? 

Dinner for two. Yksinkertaset ainekset, yksinkertasille ihmisille. 

Lisukkeeksi keitettiin riisi & vihanneksia. Kastikkeena toimi broisun oma "muhimisliemi". 

Tästä notskibroisusta tuli ehdoton hitti. Kuinka hieno kietoa päivän puuhastelut pihalla jonku tällasen ympärille. Ottaa ihan rauhassa, asia kerrallaan ja lopulta nauttia päivän tuotos yhdessä rakkaan kanssa. Tämän kanan kokkaukseen meni yhteensä 5 tuntia. Alkaen notskin virittämisestä... 

💖

Me olemme niin onnekkaita, että meillä todella on aikaa tällaiselle. Molemmilla on myös selkeä näkemys siitä, että tätä se elämä parhaimmillaan juuri on. 

💖






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti