keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Talven taikaa Aatunkalliolla



Minun miekkoseni. Rakas Welmeri ja meidän poika, Hehku. 
Sydämeni on täynnä rakkautta kun katson heitä. 
Kuinka onnekas minä olenkaan.
Hakkenpään niemessä yksi lempipaikkojamme on Aatunkallio. 
Viimes otimme teidät sinne mukaan toukokuussa
Nyt on teidän aika tulla mukaan talvisempiin maisemiin. 


Täällä on ihana asua. Heti kun astut ovesta ulos, olet luonnon keskellä. 
Ainoa, mitä sinun tarvitsee päättää, on suunta. 
Missä haluat seikkailla tänään?
Vaikka reitit ovat samoja, luonto muuntautuu säiden mukaan joka päivä.
Tänään ihailemani kuusi näyttää huomenna ihan erilaiselle.
Kallion pinta joko kimaltelee jäästä, solisee vedestä tai peittyy hentoiseen lumipeitteeseen. 
Joka päivä näet erilaisen luonnon taideteoksen. 


Sanotaan, että lenkkipolulla koirat lukevat sanomalehtensä haistelemalla 
lenkkipolun varrelta uutiset.
Meidän karvalapsilla on monta eri lehteä ja paljon luettavaa. 
Joka lenkillä, he jättävät omat uutisensa muille otuksille luettavaksi. 


Yhdessä mennään rintarinnan ja huolehditaan, että toisella on kaikki hyvin.
Aivan kuten minä ja Welmeri. 
Meidän perhe.


Onko mitään kauniimpaa kuin luonnon taideteos?




Joskus käy tuuri ja jokin tilanne tallentuu kameraan. Niinkuin tässä, Hehku lennossa.
Hyvin usein me talletamme tällaiset hetket vain verkkokalvoillemme. 
Kiva, että tekin näette tämän. 


Hakkenpään niemessä on muutamia kiviä, joita kutsutaan meidän perheessä herkkukiviksi.
Hehkun mennessä istumaan kivelle, on herkun aika.
 Hän oppi kivet kerrasta, yllätys... mahtaa herkut olla maittavia. 
Herkkukivien lisäksi mennessämme kosintapuun ohi, herkun saa istuessaan puun alle.



Meidän "Herra Miikkulainen".
Niin vanhan ja viisaan näköinen ja vasta puolivuotias.


Luonnon oma himmeli. 


Mitä kaikkea elämää tuo satumainen metsä pitää sisällään?
Valkohäntäpeurat eli bambit kuten minä niitä kutsun, jänikset, ketut, hirvet ja paljon muita. 
Tämä on mahtava paikka elää ja olla. 
Me kunnioitamme metsän eläimiä. Niillä on yhtä suuri oikeus elää täällä kuin meillä ihmisilläkin. 
Universumi on tehnyt meistä kuin suuren palapelin. Yhdenkin palan puuttuminen rikkoo kokonaisuuden. 



 Pieni zen mestarimme Olivia on kovin virkeä lenkkeilijä, ottaen huomioon että kesän alussa
 hän täyttää 10-vuotta. 
Vauhdissa ja ketteryydessä hän vielä peittoaa Hehkun. 
Heidän kasvuaan yhdessä on hieno seurata. 
Meidän mini ja minuscule. Tosin Hehku alkaa kokonsa puolesta olemaan jo maxicule.
Nämä on näitä meidän lempinimiä heille.
Kyllä, rakkaalla lapsella on monta nimeä. 


Hakkenpään satumetsä.
Ihmeellinen ja taianomainen.



Tämän pesäkolon kohdalla hiljennymme odottamaan.
Kuka kurkistaa kolosta?



Jäässä, mutta elossa.


Luonnon vai ihmisen asettelemat kivet?

Sanotaan, että ihmisille käkkäräpuut ovat lohdullisia.
Niin epätäydellisiä ja silti urheasti pystyssä.
Käkkäräpuut ovat eläneet jo sata vuotta ennen meitä tässä ja elävät vielä sata vuotta meidän jälkeemme. 
Luonto on rosoinen ja ajaton. 
Mitä me voimme oppia siitä?



Meidän lemppari puumme, jossa käymme aina ohi kulkiessamme istumassa. 
Sanotaan, että puilla on tunteet ja muisti.
Tiedostaako ja muistaako tämä puu meidät? 



Me olemme osa suurta maailmankaikkeutta.
Niin pieniä mutta tärkeitä palasia. 

Annatko sinä maailmalle yhtä paljon kuin maailma antaa sinulle?


Jokainen reippailu luonnossa on koulutusmatka Hehkulle, mutta myös meille.
Me olemme kiitollisia, että saamme elää luonnon keskellä. Hengittää puhdasta ilmaa. 
Antaa metsän hoitaa meitä, niinkuin sosiaaliset suhteetkin hoitavat ihmisiä. Tosin sillä erolla, että metsä ja luonto ei rajoita, eikä pyri ohjaamaan käytöstämme. Usein sosiaalisissa suhteissa pyritään täyttämään toisten ihmisten odotuksia. Metsän keskellä saat olla yksin, olla hiljaa ja kuunnella hiljaisuutta. Ilman että kukaan odottaa sinulta mitään. 

Ainutlaatuista meille on se, että me koemme tämän yhdessä rakkaan aviomieheni kanssa. 

"ME" on meidän voimamme.

Mikä on sinun voimasi?


12 kommenttia:

  1. Ihanan lumiset maisemat ja voi mitä suloisuuksia nuo teidän koirulit.
    Mukavaa keskiviikkoiltaa Nina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi 😙
      Aivan mahtavaa kun saimme vihdoin edes vähän lunta 😍❄☃️
      Ihanaa iltaa ❤

      Poista
  2. Hyytävän kylmän ja tuulisen näköistä! Luonnossa liikkuminen antaa asioille oikeat mittasuhteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta Teresa 💙❄🌲
      Luonto opettaa meitä kun vain osaamme kuunnella 😍
      Tänäänkin oli pakkasta max -7 mutta voimakas tuuli teki siitä hyytävän kylmän 🌬

      Poista
  3. Oi miten ihania kuvia, niin kaunista lumimaisemaa ja luontoa..on teillä vaan upeat ulkoilupaikat♥ Ihania on nuo teidän karvakamut♥ Luonnossa liikkuminen ja perhe on kyllä niin voimaannuttavia..äkkiä unohtuu huolet ja murheet kun pääsee metsän rauhaan nauttimaan siitä hiljaisuudesta! Mukavaa viikonjatkoa sinne teille♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihana ❤ Mukavaa viikonjatkoa sinnekin ❤
      Luonto on kyllä maaginen paikka. On mahtava seurata kuinka meidän koiravauvat nauttivat metsälenkeistä meidän kanssa 😍🐕🐾🌲

      Poista
  4. Todellakin satumaisia tunnelmia ja paikka. Niin kauniit kuvat. Yhtä upeaa loppuviikkoa teille <3

    VastaaPoista
  5. Ihania kuvia ja tunnelmia. Sekä pohdintoja! Minun voima on perhe (ja ne kukkaset, khih). Ihanaa loppuviikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 💛🌿🌻
      Ihanaa viikonloppua 🦄💭🕉💖

      Poista
  6. Hienoja kuvia.
    Käppyrämännyt on muuten ihania. Talvella kauniita ja kesällä niiden auringossa paahtunut kaarna tuoksuu ihan lapsuudelta. <3

    Koiruleista saa hienoja "tilannekuvia". Hyppivistä ja kieppuvista sellaisista etenkin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nelina 😍
      Iloa ja energiaa uuteen alkaneeseen viikkoon ❄☃️💙

      Poista