keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Meriarkea 48 päivää


Heleä helmikuu on vietetty rakkaani navigoidessa merellä ja minun huolehtiessa kodista sekä tietysti karvaisista lapsistamme. 

Tunnelmoidaan helmikuun hetkissä perinteisesti instagram kuvakoosteen kautta.
Tervetuloa mukaan
💙

Good morning everybody. A bit grim yet beautiful office view this morning on a Baltic Sea. -15ºC & smoking open sea... ❄





 Kapteenskan lemppari lenkin, treenin ja saunan jälkeen 🌴🌴🌴 


 🕉 SUNNUNTAI 🕉
Om-symboli sisältää kolme kaarta, yhden puoliympyrän ja pisteen. Alempi kaari tarkoittaa hereillä olevaa olotilaa, ylempi kaari syvää unta. Oikeanpuoleinen kaari tarkoittaa unenomaista olotilaa. Nämä kolme edustaa yksilön tajuntaa ja tietoisuutta, näin ollen edustaen kokonaisuudessa kaikkia yksilön kehon olotiloja. Om merkitsee koko elämämme kiertokulkua.
Om tarkoittaa myös kyllä.
Sano kyllä elämälle.
💜


☀️ MONDAY ☀️


 Ladies, if your man has a beard, raise your hand. If he doesn't, raise your standards. 🖤


 Many times during the day, we look at our dogs and think... How did we get so lucky? Wonder if they think the same? ❤


 Chai latte karamel & päivän lehti Vakka-Suomen Sanomat ERIKOISLIITE 8.2.2018 
 ☕🍫📰 ❤
 Söpö kapteenska-muki on Kustavin Savipajan käsialaa.


 It has been a busy & productive day. Sometimes a quick pitstop to anchorage is just "spot on". 😎 Now let the night fall... 😴
Svartbäckin Selkä


Dress up Friday 🍀 My favourite dress has the cutiest pocket. Today, like every day is a little lifetime. Enjoy every moment 💚 


 Happiness is the biggest window a house can ever have. 💗


 While hubby works for us at sea, I work my figure for him at home. Our type of co-operation. 
Four stripes on him, three stripes on me.
 Adidas 🖤


 ♡ SHROVE SUNDAY ♡ 
Lämminhenkinen laskiaissunnuntai ihanien naapureiden luona.
Kiitos Juliaana, Heidi, Olavi & kisulit Sulo ja Hansu.
Käykäähän kurkkaamassa heidän mökkiunelmiaan saaristossa

Oh look, two happy gym balls...Blue on the back & red in the front. 😆


You are my best friend, my human diary and my other half. You mean the world to me and I love you. 🖤


 I always feel like somebody's watching me. And I have no privacy. Wo-ooo-o! I always feel like somebody's watching me. Tell me is it just a dream... 🎶😍🔊


 When I count my blessings, I count you twice. My soul sister Tiina 🖤


 On the front line of paperwork. Because, someone's got to do it 😆


 #wanhojentanssit 1994 @kalajokilukio 👗👠 Mekkoni on Elli-mummun vanha, joka oli tämän juhlan jälkeen rakkaan sisareni Annan & serkkuni Sonjan yllä heidän juhlissaan muutama vuosi myöhemmin. Meikin ja kampauksen tein itse. Kaulassani oleva choker on jälleen muotia. Ympyrä on sulkeutunut 😂 Kiitos inspiraatiosta kuvaan @hannakofficial 😍


A cup of coffee shared with a friend is happiness tasted and time well spent 💗🍩☕


 Finnpilot professionals climbing onboard at Isokari. The weather was perfect for some archipelago awesomeness today. 💙


 When taking a pilot, a good lee is essential. Here is my hubby's example from January in Utö 18 m/s southerly wind. Always looks rough at first but once the turn was finished, pilot embarked safely onboard. 🌊


 Love's radiant oil never stops searching for a lamp in which to burn 💛 Datenight at home 🎆


 Meeting of the last remaining DAT tanker Mastera. Glorious beast in ice 😎


I still look like a little rascal at some photo angles... And I am 😄🐾❤️


 Icing on the cake ❄
 Riga, Latvia


 🧡 Kurkuma
🧡 Ruusunmarja
🧡 Tyrnimarja
🧡 Porkkana
🧡 Mango
🧡 Maca


Aikaisemmin mukana on kulkenut eräilyn kestävä puhelin (kolhut, sade jne.). Kuvaan paljon enkä ollut tyytyväinen kuvien laatuun, joten uusi puhelin etsinnän alle. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin Honor 9 premiumiin. Tähän olen ollut erittäin tyytyväinen 👌
Nykyään tulee enemmän kuvattua tällä kuin järkkärikameralla. 
Kiitos suosituksista Sara Parikka 💗 
Mä luulen, että tämän puhelimen kuvauslaadun myötä kameramme pääsee eläkkeelle... Entäs sinä, kuvaatko kännykällä vai järkkärillä?
 Ja hei, kuvan neilikoilla & ruusuilla #kukkailottelua @mansikkatilanmailla 🌸🌸🌸 
Pöydän kotoisa pellavaliina @sisustusteijasoisalo 💗 
Ihanaa sunnuntaita 🦄💭🍭


#kenkantaakalevalaa kuvaan on koottu ylioppilaslahjani vuodelta 1995. 
Edelleen nämä kaunottaret ovat käytössä.
Hyvää Kalevalan päivää
 💙


Tervetuloa maaliskuu!
Tuo rakas mieheni mereltä kotiin, täällä on jo iso ikävä!
💓💓💓

Meidät löytää instagramista
@merikapteeninvaimo

maanantai 26. helmikuuta 2018

Harakanvarpaat



Kalajoella 1.12.2008
Maija-Liisa Rahja

Noin kolme vuotta sitten alkoi Kalajoen kansalaisopiston kirjallisuus ja kirjoittajaryhmä esiintyä nimellä: "Harakanvarpaat". Kirjoittajat olivat jo testanneet taitojaan mm. sijoittumalla kirjoituskilpailuissa, niinpä haave omien tekstiensä painattamista oikein "kansien väliin" ei enää tuntunut kovin mahdottomalta.
Tuli piankin ilmi ettei se homma ihan halpaa olekaan, etenkin kun halusimme joukkoon värikuviakin. Määrätietoisesti aloimme koota varoja kirjaamme varten. Onneksemme saimme myötämielisiä tukijoita Kalajoen kaupungin sivityspuolelta ja Kalajoki-lehti on pitänyt kiitettävästi itseluottamustamme yllä julkaisemalla tekstejämme aika ajoin.
Kaikki olemme ahkeria kirjaston käyttäjiä, joka onkin välttämätöntä tässä hengen harrastuksessa. Ryhmän jäsenet ovat omien kirjoitustensa suhteen olleet hyvinkin itsekriittisiä ja saaneet melko vapaasti valita (kuvia myöten), mitä tähän antologiaan haluavat antaa. Niinpä toisilta on tekstejä vähän enemmän ja toisilta taas kovinkin vähän. Joukkoon kuuluu niin "ikänsä kirjoittaneita" kuin vasta-alkajiakin ja ikä rakennekin on homogeeninen, joten jokainen löytää varmasti yhteyksiä näistä kirjoituksista.
Olen ylpeä "Harakanvarpaista", joihin olen saanut tutustua ja hypellä tunnelmasta toiseen hyvinkin intiimeillä alueilla, suurella luottamuksella, näiden vuosien aikana. Monet naurut on naurettu ja välillä itkettykin, kuten elämään kaikkinensa kuuluukin. Kiitos siitä!
Kiitos myös vielä kerran edellä mainituille sponsoreillemme Kalajoella, jotka mahdollistivat tämän kirjan synnyn.
Toivottavasti tämä on vasta alkua monille tuleville hengentuotteille oman identiteetin kohottamiseksi ja säilyttämiseksi alueellamme.


Näillä saatesanoilla alkaa Antologia Harakanvarpaat.
Kirjaan on valikoitunut kolmentoista kirjoittajan tekstejä, sekä runoja, 
että proosaa vuosilta 2002-2008.
Rakas anoppini Maikku on toiminut ryhmän ohjaajana.
Tässä kirjassa saamme nauttia anopin runollisuudesta. Runojen kirjoittamisen lisäksi, hän lausuu niitä erinäisissä tapahtumissa ja juhlissa. Minulla on lämmin muisto yhdestäkin illasta Kalajoen lomalla, kun istuimme anopin sohvalla takkatulen loimussa kuunnellen hänen lausumaa runoa. Se oli kaunis hetki.

On selvää, että täältä tulevat geenit rakkaan Welmerin taidokkaaseen kirjoittamiseen, sekä luovuuteen.
Ranta
Runoileva Merikarhuni
Runo mieheltäni...
Ikävä, osaisinki selittää?
Tuiskula
Anoppi on taiteilija monella saralla, ehkä joku kerta kerromme täällä blogin puolella hänen maalauksistaan. Meidän kodissamme on anopin maalaama taulu Ulkokallasta ja sen majakasta tuomassa torppaamme kotikonnun merellistä tunnelmaa.


Ninalle ja Wellulle
Sielun virkistykseen "kyyhkyläisille"
21.9.2016
Anoppi + äiti

Me saimme tämän kirjan ollessamme häiden jälkeen kotikonnuilla lomailemassa.
Siitä olemme kirjoittaneet tänne
Paluu juurille --- Vahvat naiset


Teokseen ovat kirjoittaneet anopin lisäksi

Ainasoja Reijo
Bäckman Inga
Hietalahti Aulis
Isopahkala Tuula
Järvinen Airi
Kankaanpää Hanna
Laitala Marika
Nurro Pentti
Prittinen Eila
Rahko Eeva-Kaisa
Seikkula Kaarina
Tanhuala Liisa


Rakas lukijamme, otahan kupponen kuumaa ja heittäydy hetkeksi runouden maailmaan ihanan anoppini runojen myötä.


Lataus

Elämä
jossain tähtisumun tuolla puolen

Pimeässä jalkaterä
maatuva tuoksu sieraimissa
taskun pohjalla hiekkaa

Pysähdyn rantaviivalle
missä tuuli lävistää aineen

Leikiten
murskaa mustat marmorikuulat

Kiittäen nousen lintujen parveen

Taas jaksan laskeutua
kamaran kiviseen syliin.



Latvukset

Kerros kerrokselta helmat heiluen
värit kipuavat latvuksiin

Saarten loistavat majakat
oppaina hämärässä

Kisaavat pilvien sieppareina
hautojen reunoilla



Villi tamma

Napse pakahtuva ohimoissa
paisuu sydän
tumma suonten kumu

Peittää paikan
puristuneet luomet

Tahdon yltää sinuun

Villi tamma
ikävässä laukkaa
vetovoimaa vailla

Jylisten
kipunoiden tanner

Ettet mitään muuta
kaipaa muista



Tunne

Hymysi valahtaa lävitseni
kuin kuuma tina

Täyttäen koko olentoni

Hallitsematon hehku
säteilee ulos

Silmistä ihosta
saa jäsenet liikkeeseen

Sanat pulpahtavat
tahtomattaan
huulien onnellisuudesta

Ilman ajatuksen pohjaa

Mentyäsi
pala palalta
sidon itseni kokoon

Muita varten



Vierelläsi

Sinä heilautat kätesi
vuoteeni puoliskolle
kuin tutkan

Merkiksi
ruumiisi halusta
purkautua

Et tunne muita keinoja
lähestyä naista
jonka kanssa elät

Kaikki se tiedon määrä
joka on ahdettu sinuun
ei auta elämässä
läheistesi kanssa

Olet uponnut arvomaailmaan
josta sieluni ei sinua tavoita

Lihan yltäkylläinen tarjonta
ei voi tyydyttää hengen ikävää

Kykenemättömään vanhuuteenko
on jaksettava odottaa

Vasta sittenkö
kuoleman porteilla

Huomaat
ihmisen vierelläsi

Avaat sanojen puhdistavan virran

Näinkö viimein
yhdessä saavumme

Toiseen todellisuuteen



Alaston

Jotta kaikkien olisi hyvä
suljet ulkopuolelle

Tarpeetonta jaloutta
aliarvioidulle tunteelle

Jonka elinikä
vaikeuttaa sijoittamista
vakiomalleihin

Energiaa et voi estää virtaamasta
suunnan voit muuttaa
väkivalloin

Suojaksi elämällesi
jonka sisällä pyristelet
alastomana

Pakoon pääsemättä



Unien leimu

Vanha kuu haikeana pää kallellaan
puhaltelee puhurikääröjä
tummien vesien päällä

Tavoittamattomissa kynnet leikattuina
yläpuolelta laskeutuu katoksi
tähtien puhkoma avaruus

Paukkuva takkatuli rytmittää
radion monotonian
humisten tuuli väistelee nurkkia

Historian vankien loikat lyhenee
ovet lukitaan
tassutellaan soppien suojiin

Energia ikuisessa kierrossa
väsymätön
palavien unien leimuun



Voittamaton

Vajoava proomu
keula uhmakkaana irvistävin perin
aaltojen loputtomassa syleilyssä

Ruostunut lipputanko
nipinnapin leikattu ruoho
ohdakkeilla tapitettu perunamaa

elämän inflaatio

Viikosta varastettu ajaton aamu
immuunikadon estoon
voittamaton



Täyttymys

Naristen ja paukkuen huomenlauluansa laulaa
meren villin syleilyssä - vanha pursi tätä hetkeä

Ilman purjeen voimaa peräsimen suuntaa
velloo sinne tänne - päällä rauhattoman ranta-aallokon

Alistuen ankkurinsa painoon - kytkettynä hamppuköysin
pohjatuulen kylmään laituriin

Kyti kaipuu kokkapuussa

Aine ajanlaskun määrää vailla - massa lukua tai äärtä
kahleet irti hiersi - rujon tervakylkisen

Syöksyi viimein tummaa painoansa vailla
ulapalle kantamattomiin - kyljet kipunoiden ylväin mastoin

Taakse kaareutuvat horisontin - karittomaan väylään
maatuulen lämpö hellin saattoi saarten tyveneen

Itkeäkkö täyttymystään voisi



Yksilön vapaus

Pystytetyt panderollit
sammaloituneet

Ohjaimissa yksilöt
perimänsä vangit

Vapaudesta romahtavat sillat
jähmettyvät virrat

Ympärillä ulvova lauma
teroittaa kynsiään

Kohtaamaton silmien meri
uutta syntymää odottaa...



Upeita runoja, syvällisiä ja koskettavia.
Kirjassa on 30 anopin runoa, tähän kirjoitin muutaman. 
Sanotaan, että runous on sielun ruokaa. Me allekirjoitamme sen.

Maikku, äiti & anoppi.
Olet maailman rakkain meille.
💓

Tänään oli kaunis ilma kuvata ulkona, kotikalliolla, kimaltevan lumen ympäröimänä.
Kahvin aromit vain voimistuivat pakkasviimaa hengittäessä ja auringon säteet lämmittivät poskipäitä.
Tullessani sisälle, meidän lempeä jättiläisemme Hehku nautti ruusujen tuoksusta. Hän tekee sen melkein joka päivä, että käy kukkasia nuuhkimassa pöydältä. Nyt minä ennätin sen ikuistamaan kameraan.

Nähkää elämän kauneus ympärillänne ja nauttikaa.




Me osallistumme Kahden talon väkeä - blogin tämän viikon teemapostaukseen: Runous.
Käykäähän lukemassa muidenkin ajatuksia runoudesta täältä KLIK

tiistai 20. helmikuuta 2018

Nautical Drive By Date


We live in the middle of the Turku Archipelago. 

On our summer boating adventures, we have noticed how the commercial fairway leading from Bay of Bothnia to Naantali comes surprisingly close to our "home waters". My hubby has told me how he views these waters from the bridge and thinks about the times we've spend there as a family with our own little boat. Those wonderful experiences give the whole archipelago a different feel, hubby says... 

Well after this day, I will also look these waters with a new perspective. Since today was the day I saw my hubby navigating here with his ship. We had the most awesome "Drive By Date" imaginable.

💗


We have planned this many times, but the ship & schedules never care about our little plans. Meaning that so far these "drive by's" have occurred in the middle of the night > not much to see there. Finally today everything came together & we got to experience this in full daylight.

I called my dear good friend Tiina & asked if she wanted to join me & Hehku for some outdoor fun. Tiina is outdoor kind of a person, so she was more than happy to get along. 

My hubby had informed me, that the best place to see the ship would be from an old pilot station ~ 20km drive away from our house. He also informed the timeline in which the ship would be there. All I was left to worry was to clothe myself properly & get Hehku in the car. Tiina joined us from the village center. 




The weather was perfect when we arrived to the pilot station. No wind, few degrees minus & some light sunshine through the clouds. Hehku was totally in his element with the snow and exploring the shoreline. 


On the shore, there was a sector light & old "kummeli" to remind us that we are near the commercial shipping lane. These navigational marks are among the ones my hubby & his colleagues are using while navigating through the complicated Turku Archipelago. They look so small when seen from the bridge of a ship, yet they are huge when you face them close by like this.


Our baby Hehku is sooooo in loveee with Tiina 😍



"Kummeli", the most simple way of marking the fairways. Just a pile of stones painted white.


Sector Light, more sophisticated way of doing basically the same job. Hehku is waiting for somebody to step out of the door I guess? Well, nobody was home this time. 😏


On a shore we saw a light brown swan on the water. This was a bit strange, since these birds should of migrated south at the beginning of winter. This poor thing has obviously left behind for some reason. Lucky the modern winters are not that cold, so maybe it has a change of staying alive on the open part of these waters? 

Naturally, Hehku would of liked to play with it. 😄



Occasionally the sun came out from the clouds. The views were amazing as we waited for hubby's ship to appear. 





We had some time for posing & kissing with Hehku. He is so handsome & nice tempered.
A true friend that you can bring along to every occasion. 


Swan seemed to get some food out of the water. Diving frequently for the sea bottom...


30min. before my hubby's deadline, I suddenly heard ships engines in the air. Still did not see the vessel for 30min, but I could clearly hear her. It is amazing how far the sound travels on a calm & quiet archipelago day like this.

Then finally, exactly when predicted... We could see her emerging from the distance. 💗


This time Hehku did not yet realize what was going on, still concentrating on the diving swan.


M/T Suula was approaching fast. I was surprised how close it finally got, even though hubby did inform me about this. We could clearly see the shapes of the persons at the bridge and the huge bow wave on the front pushing water & ice away as the ship steamed on. 


Finally Hehku realized this too & started to bark towards the ship / wag his tail. We wondered if he knew dad was on board that strange metal monster?





It did not take more than 10-15 min. for the show to be over. But that was so amazing & emotional for us all. Never again will I look at this part of archipelago the same. Now I also know what my hubby is talking about when he is navigating here. This experience binds us to these surroundings.

💗


M/T Suula had yet ~3 hours to go for Naantali. From this position it turned sharply to south & began to navigate around the islands of Rymättylä to finally arrive in Naantali.



Tail waves from the ship reached our shore several minutes after. We were surprised of their size & Hehku took up his guarding role immediately. 

Who dears to approach my girls! 😊


Bye Bye Hubby & see you soon. This evening, we would get some quality time at home since it is only about 45min drive from Naantali harbour to our home. 


Thank you Tiina for experiencing this with me. We know that you are just the type of person who totally gets moments like these in life. 😍