perjantai 31. elokuuta 2018

Elämyksien elokuu


Meidän elokuumme on ollut täynnä rakkautta, yhdessäoloa koko perheellä, liikuntaa, hyvää ruokaa, tulistelua ja kodin askareita.

 Parhautta 💓

Kurkistetaan perinteisesti instagramin kuvamuistojen kautta kuukauden ihaniin hetkiin jotka kameraan tallentuivat. Toivotetaan näiden fotojen kautta tervetulleeksi upea syyskuu.

Awesome workout sunday ❤️🤸‍♀️🏋️‍♀️


 Bone o'clock mom? ❤️🐾


 Don't follow the path. Blaze the trail. 💚🍀


Äiskä postasi rakkauden blogiin helteisen heinäkuun meriarkea ❤️ Linkki profiilissa ⚓ 
Mä kävin tänään yks vee rokotuksilla 💉 Oli ihan iisi keikka ja sain herkkuja palkinnoksi 😉🐾🐾 Mitä sun päivään kuuluu? T. Hehku 🐶🐾❤️ 




 Be like a flower. Live, bloom & spread love. 💗🌿🌸 


 There is just something similar with Hehku and this famous finnish TV character 😂🐾 


 Archery porn 😋 My 60"/55lb SAS Tactical Survival Bow & wifey's 60"/40lb Oak Ridge Meadow recurve. Accompanied by some carbon fibre arrows. 


 Sea Breeze 💙 
Blog updated, link at profile ⚓ 
📷 Raimo Mäkinen / MarineTraffic.com


 Road trip to 60's. Found this amazing set of green furniture. Fits in our ranch perfectly 💚 


 Rakkauden blogissa sportti sunnuntai luonnon helmassa ❤️ Linkki profiilissa ⚓


 💛🌿💛 


 Wrestlemania 😆 


 Taivassalon kunta toivotti uudet kuntalaiset nisukahvein lämpimästi tervetulleiksi ☕🍩 
Kiitos mukavasta turinatuokiosta kunnanjohtaja Vesa Rantala 😍


Rakkauden blogissa archery love ❤️ Linkki profiilissa 🏹 


 This is a good move to train my back & shoulders for archery 💛 🏹 


 Beemer came home after extensive maintenance at Aurinkotien Auto and some beautiful partial repaint at Teppo Salminen Ky. This all took place while I was working at sea. 
Excellent customer service in both places. Highly recommended 😎 


 I recommend training from a distance since it really highlights all your errors. This evening went from 20m>30m>40m>50m>60m. From 60m this was my best group. After that back to 20m and the grouping was pretty good, at least vertically as seen on the second picture. All this with SAS Tactical Survival Bow. No aiming devices, nock marks or arrow rests.
 Pure instinctive archery pleasure as I see it 😊 


 Life is a lesson. Kide has a point right here. "Get in to the elements" ❤️🐾


 Voehan poka minkä teki! ❤️ Rakkauden blogi päivitetty, linkki profiilissa ⚓


 Cottage of love ❤️ 


 Signatured my recurve with a pencil & told wifey to do the same with hers. 
Then burned them on & added some matt lack on top. Beautiful 😍 





Being a mariner is a constant learning experience at sea & constant education cycle when a shore. ⚓ 


💛


 Hehku, mighty guardian of our rabbitland ❤️🐾


 Picking up sea-buckthorns from our own yard. Vitamin C - storage for the coming winter 🧡 


Start the day with a few Amor arrows for wifey. That will carry the day through nicely 😉😍

 Kaunista syyskuuta 💓

torstai 23. elokuuta 2018

Voehan poka minkä teki!


No mitä se nyssitte meni tekemään?

Aamulenkin ohesa karsasin meidän oman suolammen syrjästä vähän koivikkoa olalle. Moisia luonnon rimoja on täällä tullut käytettyä tiluksilla vaikka ja mihin. Tänään niistä tehtiin tupaan uudet ikkunaristikot.

Eipä tarttenu rautakaupasa käydä, vaan tontillahan tuota materiaalia kasvaa liiaksikin asti. Ei ny sentään, vaan juuri sopivasti. Luontohan ei koskaan liiottele, ihminen egoineen hoitaa moisen hölömöilyn.

Mökissähän oli ikkunoissa alun perin sellaset muoviprofiiliristikot. No me ei niistä oikeen tykätty vaan otettiin pois ja mentiin kesä ihan ilman mittään. Omaan mieleeni, ikkunoista kuitenkin katosi ristikkojen myötä sellanen tietty mökkitunnelma. 


Että pitää rakastaa tällasta puuhaamista. Tuore, juuri kaadettu ranka... Puukko ja mielikuvitus. Se fiilis kun haet puutavaran metästä, etkä kaupan hyllyltä. Ranka on vino, leikkuupinnat on rujoja ja sitä myötä suunnitelmatkin on melko suurpiirteisiä. Keppi kerrallaan paikalleen ja joka kerralla pikkasen erilailla. Ei mitään sarjatuotantoa, se kun on sitä egon tapaa vetää ja hommasta katoaa elämisen tuntu.

Rakkaan vaimon ensimmäinen mulle hankkima lahjus, eli tää korkkituppinen vuolupuukko... Toimii!

 Miten se Justiina osaskin tämmösen aikanaan hankkia? Mehän ei tunnettu toisiamme yhtään kun tavattiin, ja tällasen heti ens töiksi oli mulle hankkinu? Ennen kun oltiin edes nähty toisiamme. Jotain intuitioo… Ja NAPPIIN 😍


Noniin, siis rimoja kiinni vanhojen muoviristikkojen tilalle. Tää on aina hienoo, korvata jotain kylmää ja teollista jollain ihan aidosti uniikilla.

Komiaa, eikö totta? Makuasioita tietty 😊

Oven ikkuna sai tietysti omansa.

Makeasti leikittelee toi ristikkojen muoto verkkokalvoilla. Silmä lepää ja tyylissä on sitä jotain, mitä ei Ikeasta eikä Iskustakaan saa. 😏


Sisältä katsottuna maisema saa aivan omanlaista pehmeyttä. Valo heijastelee rimojen epätasaisilla ja erivärisillä pinnoilla ihan samaan tapaan kuin se tekee meitä ympäröivissä metsissä. 

Tässä yhteydessä täytyy hehkuttaa tätä meidän loman alussa löytämäämme samettista sohvakalustoa 1960 luvulta. Miten makean maanläheinen. Mä voin niin toivottaa talven tervetulleeksi, katsella täällä pienessä pesässä takkatulta ja kuinka ulkona tuulee / tuiskuttaa. Sisällä on lämmin, niinku kotona kuuluu ollakkin.

Ihan kuin ikkunalasitkin olis vanhentuneet? Hiukan sinne sun tänne käyrät rimat tuntuvat kauempaa katsottuna vääntävän maisemaa. 

Tulee mieleeni Kalajoelta muuan Vuorenkallion ala-aste. Siellä tapanani oli oppitunneilla tuijotella vanhan koulun ikkunoista ulos ja ihmetellä miten sähkölangat ovatkaan päin prinkkalaa. Kunnes välitunnilla ulos päästyäni totesin niiden olevan todellisuudessa juuri kuten pitää.

Tästä muuten oiva aasinsilta pieneen opetukseen. 


Omaan egoon ja siihen kuinka se vaikuttaa tiedostamattomana elämääsi. Mikäli et tiedosta egoasi ja olet näin ollen täysin sokea omille filttereillesi, katselet elämääsi ikään kuin vanhan ikkunalasin läpi. Katsot lasin läpi vaikkapa niitä ulkona olevia sähkölinjoja. Ne vaikuttavat olevat täysin päin peetä ja teet korjauksia niihin näkemäsi perusteella. Ajatelkaa miten päin hemmettiä tällöin voitkaan todellisuudessa toimia? Yksi "välitunnilla" käynti riittäisi korjaamaan nämä harhat. 😉 



Välitunti omasta kupolista? Onko koskaan tullut mieleenkään? Kuinka ummehtunut onkaan ilma sellaisessa luokassa jossa ei ole vaikkapa 40-vuoteen pidetty yhtään ainoaa välituntia? 


Takaisin projektiin... 😊

Ihan lopuksi viriteltiin vielä nahkaremmeistä meidän vastakaarijousille tällainen teline kattoon ruokapöydän päälle.

Tää onkin kovan luokan kattoruunu. Moniko voi sanoa, että kattoruunulla voisi tuossa tuokiossa käydä nappaamassa pihalta peuran ruokapöytään? Tietysti, jos sulla on arvokas kristallikruunu ja viet sen kaniin ja käyt sen jälkeen Salessa niin OK. 😉 Saako Salesta peuraa? Hehheh... Mutta siis, tämä on Tuiskulan tyylinen ratkaisu.

Tää oli makee päivä. Lisää pehmeyttä ja elämän tuntua kotiin. Meistä tuntuu taas tänään, että huomio kohdistettiin koko valveilla olon ajan oikeisiin juttuihin. Sillä sitähän elämä on. Mille ikinä annatkin huomiota, se kasvaa... Me annettiin tänään koko päivä huomiota kodille & perheelle.

Mille sinä annat huomiota elämässäsi? Mietitkö sitä koskaan?

💓

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Archery Love


"Vaimosein, voitko kaupassa käydessäs tuoda ilmapalloja ni ammuskellaan tänään niitä tonne modattuun tauluun?"

"Tottakai rakas"

💘


Vaimo toi palloja ja keli oli tänään mitä mahtavin. Päätettiin pitää pienet jousibileet tossa etupihalla. Tulkaapa kuvin mukaan meidän harjoitteluun, vai onko tämä edes sitä? Hauskanpitoon joka toimii samalla meidän parisuhteen liimana. Ei jousiammunta niinkään, vaan yhdessä tekeminen ja toisen kannustaminen ylipäätään.

Vaimo sonnustautuneena "camoasuun". Kuosi on ehkä hiukan liian lehvästö / viidakkomainen tänne Hakkenpään jäkäläiseen maastoon. Meikäläistä tällä kyllä koijataan mennen tullen ja se varmasti riittää 😍

Vaimollehan tilattiin tossa vimosen seilausjakson aikana oma jousi Porilaisesta AA-Production & Marketing:sta. Syystä, että toi mun 55 paunainen oli auttamatta Justiinalle liian jäykkä vetää. Päädyimme Oak Ridge Meadow 60 tuumaiseen ja 40 paunaiseen vastakaarijouseen. Tuo 60 tuumaa on nyt siis meillä molemmilla jousen mitta ja näin jo hankitut varajänteet sopivat molempien jousiin.

Onhan se NÄTTI. Siis jousesta nyt puhutaan... 😉 Makean konstailematon lakattu & hyvin muotoiltu puurunko ja tummat puu / lasikuitu lavat. Tähän saa myös tilattua noita lapoja eri vastuksilla jos joskus tuntuu, että haluaa jouseen lisää tehoa. 

"Tjaahans, tänään ammutaan sitten miehekkäästi..." Tuumasin kuikuillessani vaimon hankkimaan ilmapallopussukkaan. Noo, sopii hienosti meidän tiluksille jossa harrastellaan oman ja puolison egon pataan vetoa joka ikinen päivä. 

WAU, siis WAU. Upeita "balloons of looooove". 

 
Miten nyt käy sitten? Tohtiiko tämmösiä ampua? Puhkeaako onnemme kupla näiden pallojen myötä? 😍😂

Puhkuttiin palloista pikkasen erikokoisia ja aseteltiin niitä ympäri juuri vastikään modaamaamme maalitaulua.

Pallojen asettelua, näyttää olevan keskittymistä vaativaa puuhaa...

Uusittu maalitaulu on kätevä siitä syystä, että trossi on tavallaan rihmattu taulun ympärille eikä se ole millään kiinni. Näin ollen tauluun saa helposti kiinniteltyä tavaraa ammuttavaksi, nyt vaikka näitä palloja.

Kuten aina, karvalapset ovat mukana menossa. 

Siinä se, meidän näköinen maalitaulusetti on valmis. Vaimo on oikeen tyytyväinen 😂😍

Sitten jousia virittelemään. Justiina virittää & säätää omansa ja minä omani. Näin sen kuuluu mennä...

Virallinen tarkastajamme Hehku varmistaa, että taululla on kaikki kunnossa. Hehku kyllä katsoo läpi ihan KAIKKI mitä tällä tontilla tehdään. Mikään ei jää siltä huomaamatta, makeeta. 😊

Jousen virittelyä & jännevälin säätöä.

Sitten naatiskelemaan!

Meillä on täällä vähän sellainen periaate, että kun nämä ovat vaistojousia molemmat niin myös mennään niillä vaistoilla. Nokin paikkoja ei merkitä, tähtäimiä ei asenneta eikä myöskään haeta mitään turhan huippuunsa hiottuja ampuma-asentoja. Nuoli olisi saatava liikkeelle vaikka makuulta tai muodikkaasti slaavikyykystä jos niin haluaa... 

Ollaan muutaman kerran harjoiteltu Justiinan kanssa niin, että käyskennellään pihalla eestaas / pitkin poikin. Sit mä sanon vaikkapa "hep" ja niiltä jalansijoilta sitten ammutaan. Tulee räpsäistyä millon mistäkin asennosta, mikä taas kehittää hommaa ihan erilailla. Tämä on vaistoammuntaa niin kuin me se tulkitaan. Sulla on mieli, keho, jousi ja nuoli > laita ne toimimaan, missä tilanteessa tahansa. Jos ei toimi, niin syyllinenkin on aika selkee… Se ei ole huonosti säädetty tähtäin, nokki tms.

Mulla on melkoset apinan kädet, eli kävellessäkin pitää vähän varoa ettei rystyset laahaa maassa. 

Näin ollen myös vetopituus on luokkaa 29-30 tuumaa. Jousi on 55 paunainen 28 tuuman vedolla, siihen pari tuumaa apinalisää niin puhutaan arviolta 60 paunan vedosta. Jotenkin sen huomaa, sillä tiukka on tuo loppu vetää edelleen... Toki harjoittelun myötä helpottunut, muttei millään tapaa helppo. 

Haastetta lisää tän mun jousen muotoilu, tai siis sen olemattomuus. Kahvana toimii runkoon liimattu karhennusteippi ja nuolihyllynä on pieni kumilirpake. That's it! Mutta näillä pärjätään ja harjotellaan. Jotenkin mää tykkään, karu on kaunista. 😍

Meidän harjottelumäärillä ampumahanska on pakollinen. Tässä nykyinen malli joka kyllä toimii, mutta postin setä saa luvan tuoda meille hiukan paremmat lähitulevaisuudessa. Nuolen liikkeelle lähettäminen on kuitenkin melko tärkeä osa ammuntaa, ja sen pitää olla "smooth". 

Justiinan jousi on huomattavasti kauniimpi. Kuten tietysti kokonaisuuskin. Veto on samettisen pehmeä ja mun jouseen verrattuna myös laukaisu on väkivallattomampi. Tehoja on kuitenkin edelleen metsästykseen vaadittava määrä. Joten nuoli kyllä lähtee... Koko ampumatuntuma on vain paljon parempi, sanotaanko suoraan näin! 

Oli hyvin hilkulla, etten itsekkin tilannut samanlaista jousta kokeiltuani muutaman vedon tällä Justiinan jousella. Ihan mahtava ampua.


Mun ikioma "Archery Girl" 😍

Melkosen kuumaa settiä kun se noin keskittyy ja ampuilee tossa vieressä. Ja hei miten siisti yhteinen harrastus? Se on mukava tossa seisoskella vierekkäin ja nokittaa, vetää, päästää... Ja kun jompi kumpi osuu, niin tuuletellaan. Toisinaan lasketaan kolmeen. Ykkösellä nokitetaan, kakkosella vedetään ja kolmosella päästetään nuoli lentoon. Sekin on tosi kivaa ja jollain tapaa symbioosin omaista toimintaa. 

Nää vaimon ampumakamat mua aina jaksaa naurattaa myös. Milloin on mekkoa ja milloin tällasta todella eksriimiä camohousupukua. Kengät lienee myös jotain todella hintavaa "archery collectionia"? 😂

Se on kyllä makean näkönen toi Justiinan vastakaari kun virittyy. Klassisen kaunis lapojen muoto.

Ja niinku todettu, jos mun jousi lähettää nuolen silleen väkivaltaisella alkuräjähdyksellä liikenteeseen, niin tällanen vastakaari nakkaa sen tavallaan vasta lopussa vauhtiin. Se kai noiden lapojen vastakaarien idea onkin? Ero tuntumassa on kuitenkin huomattava, vaikka lopputulos olisikin sama. 


Kun palloja ammuttiin, niin tässä Justiinan näyte 😍

Jos harjoitellaan ampumaan mitä ihmeellisimmistä asennoista, niin harjoitellaan myös ampumaan eri korkeudella oleviin maaleihin. Meillä on tänne Tuiskulaan jo kovasti suunnitteilla kunnollinen 3D rata jossa on ylös & alas ampumista ja liikkuvia maaleja. Mutta sellasen pykääminen vaati pikkasen aikaa ja ennen kaikkea miettimistä. Tarkoitus on kuitenkin pitää nuolet omalla tontilla vaikka kuinka roiskaisis huonona hetkenä ohitte jne. Eli taustahommat pitää olla kuosissa, samoin varoalueet.

Että oli kivaa. Ilmapallo maalina on myös jotenkin palkitseva. Se pieni posaus kun osut ja "high five" vaimon kanssa sen jälkeen...

Ja kun yhdessä ollaan pihalla hikoiltu satamäärin nuolia tauluun, on kiva ottaa päälle pikkasen hikeä puusaunan lempeissä löylyissä. Siellä puidaan suoritukset. Mikä oli siistiä ja missä tuntuu et meni päin prinkkalaa? Ja yks asia on varma, vaikka toinen olisi ampunut kaikki nuolensa tuonne suolle, niin yhdessä ollaan puuhattu ja koettu.

💘