maanantai 22. huhtikuuta 2019

Suklaaöverit



Muistatteko kun leivoin suolaisen kinuski brownien?
Siitä syntyi idea ja tämä toteutus; Kinder brownie. 

 Ihan sama ohje, mutta sulatin brownien pohjaan Fazerin sinisen sijasta Kinder maxeja.
Ohjeen löydät täältä → KLIK

Herkullisen brownien koristeluun käytin Kinderin suklaamunia, -maxeja sekä maitosuklaarakeita. 

Tämä jos mikä on oikein herkkupeppujen heaven!




💛💛💛

Tänä pääsiäisenä maistoin ensimmäistä kertaa Mignonin.
Uskomatonta, mutta totta!

Tästä maistamisesta menee kyllä thänksit Reetalle.

Sehän oli täydellisen pehmeää suklaata.




Kumpi on sinun lempparisi?
Kinder vai Mignon?
🐣


torstai 18. huhtikuuta 2019

Kiirastorstain hernari



Jostain syystä meidän perheessä hernekeitto ei ole kotiruuan top 10:ssä ollenkaan. 
Laivalla on aina torstaisin hernaripäivä, mutta silloinkin rakas Welmeri valitsee ruokavaihtoehdoista sen toisen. On puheidensa mukaan saanut hernarista jo elämänsä aikana tarpeekseen...

Minä taas syön mielelläni ns. purkkihernekeittoa, kunhan sitä vähän tuunaa pekonilla, sipulilla ja lorauksella kermaa. Parasta hernari varmasti olisi kun itse tekisi alusta loppuun. 

Mielenkiintoni heräsi tähän ns. vegehernariin. Fiinimpi nimi tälle nimenomaiselle hernarille on  
Creme Ninon eli ranskalainen hernesosekeitto.

Jälleen piti tätäkin Justiinan tuunata oman päänsä mukaan. Päätin olla soseuttamatta keittoa koska tykkään että keitossa on klimpsejä. 

Originelli ohje löytyy MiiMiin Kodista → KLIK
💚



Meidän keittoon laitoin

Perunaa
Sipulia
Valkosipulia
Keitinveteen kasvisfondia
Pakasteherneitä
Kaurakermaa

Lisäksi käytin oliiviöljyä, suolaa, pippuria, tuoreita herneenversoja sekä kuoharia.

Kuullotin perunat ja sipulit oliiviöljyssä kattilalla. Lisäsin joukkoon veden ja kasvisfondin. 
Keitin perunat ja sipulit melkein kypsiksi ja lisäsin sekaan herneet.
Kun keitto oli valmista, lisäsin kaurakermaa, suolaa & pippuria ja annoin muhia hetken. 

Kun keitto oli lautasella, lorautin sinne hieman kuoharia sekä koristelin herneenversoilla.


Tämä keitto oli todella hyvää ja menee jatkoon meidän perheessä. 

Mitenkäs siellä, maistuuko hernari ja millä tavalla tuunattuna?

Aurinkoista pääsiäistä Tuiskulan otuksilta 💛



sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Palmusunnuntai

















Ranchilla on kasvatettu ohraa silmäniloksi ja pupusten herkuksi. 
Istutettu keltaisia hyasintteja ja valkoisia helmililjoja.
Leivottu toscapiirakkaa päiväkahville.
Ihailtu tiluksen pajunkissoja omassa metsässä.
Puikoilla tulossa hame, oma design. 
Kaikkea mukavaa ja kotoisaa, mutta tiedättekö mikä on parasta?
Rakas on tullut kotiin💓

Mitä kuuluu sinulle?



keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Suolaista & makeaa



Tämä Mailiksen resepti meni mielenkiinnosta kokeiluun, koska funtsailin miten merisuola sopii kinuskin ja suklaa brownien kanssa.
Enpä ihmettele enää, se oli taivaallisen hyvää.

Suolainen kinuskibrownie

Sulatin brownien pohjaan 200gr tummaa suklaata ja 50gr Fazerin sinistä.
Lisäsin pehmeään voihin (200gr) 2,5dl sokeria ja 2tl vaniljasokeria.
Vatkasin ne vaahdoksi ja lisäsin sinne yksitellen 5 kananmunaa jotka sekoitin hyvin.
 Sen jälkeen lisäsin taikinaan sulatetun suklaan.
Sekoitin keskenään 1,5dl vehnäjauhoja ja 1dl O'Boy kaakaojauhetta.
Siivilöin jauhot taikinaan ja sekoitin jälleen hyvin. 
Kaadoin taikinan voideltuun vuokaan ja paistoin uunissa alatasolla 175 asteessa noin 25 min. 

Kun brownie oli uunissa, aloitin tekemään kinuski kuorrutetta.
Tähän, kuten suklaamokkapaloihinkin, tein tuplakuorrutteen jotta sitä sitten on.

Mittasin paksupohjaiseen teflon kattilaan 4dl kuohukermaa ja 4dl fariinisokeria
Annoin kiehua miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen noin vartin. 
Tiputin nokareen kinuskia kylmään veteen ja sen pysyessä pallona oli valmista.

Tällä välin brownie olikin jäähtynyt sopivaksi ja kaadoin kinuskin sen päälle.
Lopuksi nostin koko herkun jääkaappiin jähmettymään. 

Valmiin brownien päälle rouhaisin merisuolaa ja eikun herkuttelemaan.


Rakas Welmeri yllätti mereltä ja kotisatamaan leivonnan oheen minulle rantautuivat nämä ihanat ankkurikorvikset.
Hän sit on 💓


💖 ⚓ 💖


torstai 4. huhtikuuta 2019

Tuulen kuiskauksia











astelen rantakallioilla ja kuuntelen 
kuinka tuuli vaikeroi ja meri kohisee
se vaikeroi ikävää
se kohisee kaipuuta
monta pimeää yötä ja valoisaa päivää 
on meri uinunut jäiden alla

jäät ovat lähteneet
meri aaltoilee rannan kiviin
kuin se olisi herännyt henkiin ikiunestaan

tuuli vielä ujeltaa, mutta vain hetken
on aika rakkaani saapua kotiin
ja herättää minut henkiin

Justiina

💓

❤ Purjemekko & Harmajapipo KIVIkivi



tiistai 2. huhtikuuta 2019

Ristiankkuri villasukat in action



Siellä minä killitän, Stena Arcticalla Welmerin kapyysissa & nojatuolissa josta tulee mieleen Frendit sarjan Chandlerin & Joeyn lepolasset. Tässäkin saa vivusta vedettyä ittensä levyksi tuoliin. 

Mutta se tärkein pointti kuvassa... Villasukat.
Minä kudoin itselleni Suomen Merimieskirkon ristiankkuri villasukat, omalla twistillä tietenkin.




Kuten kuvasta näkyy, villasukat eivät suinkaan ole symmetriset keskenään.

Olen aikaisemminkin jo kirjoitellut, kuinka tylsää on tehdä aina kaksi samanlaista. Yhden kun saa valmiiksi, tekisi mieli jo aloittaa tyystin uudenlaista. No tässäpä ratkaisu! Samat värit ja ajatus mutta erilainen toteutus. Tän tyyppinen "epätäydellinen" kässäily haastaa myös mukavasti sitä olkapäälläsi istuskelevaa egoa... 

Kun kutoo itselleen villasukat ja laittaa ne tuonne villasukka-koriin, niin niitä ei muka raaskisi ottaa sitten käyttöön... Oiva esimerkki egon hassuista ja helposti hallitsevista ajatusmalleista joille kuitenkin voi halutessaan nauraa päin pläsiä. Villasukkahan on arvokas ja olemassa koko potentiaalillaan vasta käytössä.

Nämä sukat pääsivät suoraan toimintaan arvoisissaan puitteissa, nimittäin rakkaani laivalla. Welmerillä kun on jalassaan kutomani kippari villasukat , niin nämä ristiankkurit sopivat sitten minulle.

Anopin kanssa tulimme laivalla myös siihen tulokseen, että minäkin tarvitsisin villasukkien lisäksi kaluunat... Suunnittelupalaverin kautta olimme sitä mieltä, että niissä olisi neljä raitaa ja kaulimet ristissä.
Sopivaa eikö totta?

Laivalle lähti mukaan myös oma kaffekuppi sekä postilaatikosta suoraan matkaan otettu kotikontujen paikallislehti.

Sannis tuolla taannoin instagramin storyssa kyseli, että ottaako joku muukin reissuun mukaansa oman mukin? Kyllä, hep, minä!




Oma muki oli hytissä aina valmiina kaffitteluun. Tuolla masiinalla tulee sitten hyvää kahvia!

Alla olevat villasukat tilasimme Suomen Merimieskirkolta. WIN WIN tyyppinen ostos. Raha menee hyvään tarkoitukseen ja minun varpaani eivät palele.
Lämmin kiitos näiden villasukkien kutojalle.


Hehku hyväksyy sukat käyttöön 🐾



Seuraavat ristiankkuri villasukat ovatkin jo puikolla tulossa. 
Saa nähdä minkälaisella twistillä pari tällä kertaa tehdään?

Kohta näitä itse kutomia ristiankkurisukkia onkin sitten jo neljät ja niitä voi miksailla keskenään mielin määrin.

Suomen Merimieskirkon villasukkien neulontaohje löytyy täältä → KLIK


Nämä lämpimät tunnelmakuvat ovat Porvoon Paahtimolta.
Mikäs siellä istuskellessa kutimen ja blogikirjoituksen parissa.

Aina vieraillessani laivalla ja jos se on aikataulullisesti mahdollista, piipahdan Paahtimolla nauttimassa hyvää kahvia tai teetä. Viimeksi täällä tosiaan istuttiin rakkaan anopin kanssa juuri ennen elämysmatkalle lähtöä.

❤❤❤