keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Nelistystä Kalajoella


Kotikonnut Kalajoella toimi tänä jouluna meidän poppoon nelistyskenttänä.

💓

Ollaan täällä Taivassalossa kaikki totuttu todella vapaaseen elämäntapaan, joten reissu Kalajoelle emoja tapaamaan toisi hiukan muutoksia meidän kaikkien päivärytmeihin. Otetaan tämä seikkailun kannalta, eikä aleta vänkäämään todellisuutta miksikään muuksi kuin mitä se on ja hyvin menee.

Pakattiin siis koko karvalauma koirankuljetuskotiloon ja keula kohti meidän molempien lapsuusmaisemia, Kalajokea.


Automatka meni karvalasten kanssa ihan putkeen. Paremmin kuin osasimme edes etukäteen kuvitella. Lapset oli sikaosastolla niin kiltisti koko 600km matkan, ettei todellista. Vaasan tienoilla, eli puolivälin krouvissa etsittiin sopivan näköinen metsätie jota ajeltiin muutama kilsa syrjempään. Siellä koko poppoo autosta pihalle ja hetki vapaalenkkiä pelloilla / tien laidan metsiköissä. Sitten takaisin autoon ja loppumatka menikin leikiten.


Kalajoella meitä odottikin lämmin vastaanotto äitimuorin herkkupatojen ääressä. 


Välittömästi perille saavuttuamme, kävi tietysti selväksi että elämä täällä Kalajoen taajamassa tulisi olemaan hyvin erilaista kuin se meillä Tuiskulan tiluksilla on. Meidän koirat ovat kaikki tottuneet siihen, että jos ulos haluaa niin senku ovella asiansa ilmoittaa ja pihalle pääsee nelistämään. Noh, näin ei todellakaan ollut asian laita omakotitalotaajamassa...

Hehku viettikin ensimmäisen vuorokauden varsin ymmällään. Mikä on tämä vankilatyyppinen elämäntyyli? Se tuntui kysyvän silmillään... Ja oikeassahan se oli, elämä ihmisten kansoittamissa muurahaispesissä on kaikkea muuta kuin vapaata. 😉


Meitä apinoitakin meinasi alkuun ahdistaa... Kunnes päätimme hyväksyä todellisuuden ja luoda sinne omat juttumme. Päätettiin, että päivärytmi olisi karvalasten kanssa seuraava:

-Aamupissa (kytkettynä)
-Kunnon vapaalenkki paikallisissa metsissä / rannoilla (1-2 tuntia)
-Iltalenkki (kytkettynä)
-Iltapissa ennen nukkumaan menoa (kytkettynä)

Näin taattaisiin se, ettei meidän apinoiden joulureissu millään tapaa pilaisi karvalasten elämää vaan ne saisivat liikuntaa ja mielenkiintoa yllin kyllin = joulu olisi kaikille meille mieluinen.


Vapaalenkkimaastot Kalajoella sisälsivät mm. Mariston hiekkadyynejä, Vihasniemen rantoja, jokisuun Leton rantoja sekä Siiponjokivarren uskomattomia törmämaastoja. 

Kuuluisat Hiekkasärkät loistavat nykyään yksinomaan kaupallisten arvojen kautta, eikä siellä meille oravanpyörästä pois pyristeleville apinoille ole oikein mitään tarjolla.

Onneksi Kalajoelta siis löytyy vielä paljon kaunista luontoa muualta. 


Leton rannoilla sai juosta ihan rauhassa. Meri oli vielä kokonaan auki ja ulapalta puhalsikin tuiki terävä viima aaltojen lyödessä rantaviivan jäätikköön. Molemmat totesimme, että taitaa olla lähemmäs 30 vuotta siitä kun näillä rannoilla viimeksi olemme nelistäneet. 


Mariston hiekkadyyneiltä löysimme lapsuudesta tuttuja kelopuita ja kaiken maailman juurakkomäntyjä. Ne eivät ole muuttuneet tässä ajassa mihinkään. 


Hiekkadyyni on näiden vuosien aikana hiukan kokenut eroosiota ja paljastanut tämän tutun juurakkomännyn juuria hiukan lisää. Tässä männyssä sitä on junnuna eräänkin kerran rimpuillut. Oli jotenkin nostalgista kiipeillä juurissa ja ottaa käsillään kiinni juuri samoihin otepaikkoihin kuin vaikkapa 14-15 vuotiaana.




Mariston hiekkadyynit ovat täynnä lapsuuden seikkailuja ja nuoruuden hölmöilyjä. Täällä on pulkkailtu, telottu itseämme minisuksin ja myöhemmin lumilaudoilla. On tuuskattu teininä makkaranuotioilla ja poltettu salaa tupakkaa. Läheisellä partiomajalla on pidetty bileitä ja maisteltu naapurin poikain valmistamaa "herkullista" kiljua... Hehheh, monen moisia muistoja sekä hyvässä että ns. pahassa. 


Minä en muistanut että Mariston dyynit olisivat olleet näinkin kookkaita. Monestihan käy niin, että lapsuudessa isoilta näyttäneet paikat ovatkin aikuisena jollain tapaa ahtaita. Mariston kanssa näin ei kyllä käynyt, upea kokonaisuus siis myös elämää nähneille silmille.


Rakas äitimuorikin innostui vapaalenkeistämme niin, että lähti eräänä päivänä sellaiselle mukaan. Jotenkin todella hienoa! Siinä ne meikäläisen elämän naiset nyt on, Olivia mukaan lukien. Ja juurakkopuun alla joka on itselleni niin nostalginen. 

💓


Maristosta löytyy omituisia puujuurakoita vaikka millä mitalla, tässä yksi vaikuttavimmista. Rakkaan äitimuorin kanssa tässä fiilistellään!




Vihasniemen rannat olivat Leton tapaan tuulisia ja avaria. Aivan kuten muistelimmekin. Vihasniemessäkin on nykyään aika kosolti asutusta, joten varsinaisesta vapaalenkistä ei täällä voinut puhua. Jatkuvasti pikkuisen varpaillaan, milloin tulee auto, milloin lenkkeilijä jne. Mutta kaunista täälläkin ja luonto vielä pääosassa kuten kuuluu. 😊


Siiponjoki oli meille molemmille pienoinen yllätys. Muisti teki tepposet emmekä kumpikaan muistaneet jokitörmän olevan niin vaikuttava. Joki on kaivanut hiekkaiseen kangasmaastoon ihan oman ekosysteeminsä. Pudotusta törmältä jokeen parhaimmillaan varmaan 15-25m? 


Tällä vapaalenkillä saimme toden teolla hikoilla joulukinkkuja veks. Erehdyimme jossain vaiheessa laskeutumaan jokitörmältä alas ja se olikin varsinainen rymysetti se. Alas mentiin puoliksi hallitsemattomassa persemäessä, ilman liukuria... Ylös yritettiin epätoivon vimmalla kontata edellisillan aattoherkkujen painaessa pötsissä ja appiukon maukkaiden konjakkihuurujen jyskyttäessä sydämen tahtiin kupolissa. Kuin kirsikkana kakun päällä, olimme myös unohtaneet ottaa retkelle vesipullon mukaan. 😆

Mutta meillä oli hauskaa ja mikä parasta, karvalapsilla oli hauskaa. Hiukan piti katsella niiden perään, sillä joki on kohtuullisen virtaava ja jääpeite ei näin ollen ole millään tapaa luotettava. 





Siiponjoki laskee lähelle yhtä sukumme mökkiä "Jätkälää". Kävimme samalla reissulla myös siellä muistelemassa menneitä ja valokuvaamassa tuttuja vesiä. 



Summa summaarum, Kalajoella vietetty joulun aika oli mahtavaa. Onnistuimme keskittymään ihan perusasioihin ja perheisiimme. Pidimme karvalapsista hyvää huolta "sivistyneen" maailman tukahduttavasta puristuksesta huolimatta ja annoimme niille paljon uusia kokemuksia.

Kiitos rakas äitimuori ja anoppi & appiukko. Meillä on niin lämmin kasa aitoja ihmisiä tässä, että jo yksistään siitä on syytä olla onnellinen ihan joka ikinen päivä.

💓


22 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin kivalta teidän joulu! 💗 Ja vitsit miten kauniita kuvia!!
    Mekin oltiin koko joulu "sivistyksen parissa". Meillä Viski on ihan innoissaan aina kun pääsee kaupunkiin, kun siellä on niin paljon toisten koirien hajuja. Täällä meillä päin kun haistellaan vaan susia, kettuja, ilveksiä, supia, ja mitä näitä nyt on. :D
    Mutta kyllä se silti taitaa tämän maalaiselämän mielummin valita, kuin "vankeuden kaupungissa".... :)
    Oikein hyvää alkanutta vuotta 2019 koko teidän perheelle!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin koirat oli kyllä "kaapunnista" ja hajuista ihan ihmeissään. Niin paljon lajitovereita joka paikassa =) Ja taas vastaavasti metsissä ihmetystä aiheutti ilmeinen hajuttomuus... Verrattuna näihin Taivassalon metsiin, niin mitään kunnon vainuja ei Kalajoen metsistä löytynyt läheskään totuttuun tapaan.

      Jokainen tietysti tyylillään tämän maaseutu / kaupungit jutun kanssa. Meistä välillä tuntuu, että täällä Taivassalossakin on liikaa porukkaa. Pitäisi päästä vielä enemmän korpeen asustelemaan ;)

      Poista
  2. Teillä ollut mukava ja nostalginenkin joulu lapsuusmaisemissa.
    Mukavaa ja rakkaudentäyteistä alkanutta vuotta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä samaa kuules sinne. Vedetään totuttuun tapaan semmosella läsnäolevalla otteella, niin vuodesta 2019 tulee ihan yhtä makea kuin edellisestäkin =)

      Poista
  3. Ihana joululoma teillä takana. Lapsuuden maisemat säilyvät kai rakkaina muistoissa koko elämän ajan. Nuo puiden juurakot ovat ihmeellisiä ja mahtavia.
    Hyvää vuoden alkua teille molemmille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, lapsuuden maisemissa on sitä jotain... Hiekkadyynien paljastamat juurakot on tuolla kyllä maagisia. Kuvat tosin on hiukan tummia, kun ei tuohon vuoden aikaan paljoa valossa kylveskellä. Mutta kuuluu asiaan =) Mukavaa alkanutta vuotta myös sinne!

      Poista
  4. Ihanaa joulunaikaa olette viettäneet. Lapsuus- ja nuoruusmaisemissa on aina jotain taikaa ja nostalgiaa.
    Ihanaa uutta vuotta teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi, ihanaa uutta vuotta 2019 teidän koko perheelle <3

      Poista
  5. Karvalasten kanssa on kyllä haasteellista olla eri paikassa kuin omassa ja koirulat myös sen itse huomaa. Ihanan avaria ulkoilureissuja rannoilla kuitenkin pääsitte tekemään. Alkaneelle vuodelle elämyksiä ja onnen pipanoita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta! Haasteellisuudesta huolimatta oli hieno huomata kuinka makeesti meidän karvalapset kyläilystä nautti. Ja voi sitä riemua kun tultiin kotiin ja pääsi omille tiluksille temmeltämään ja tarkistamaan paikat :)
      Kiitos Onneli, teidänkin poppoolle elämyksiä ja onnen pipanoita <3

      Poista
  6. Enpä ole tuonnäköisiä puunjuurakoita Suomessa nähnyt ja komealtahan se näyttääkin, vaikka surullista että kyse on eroosion vaikutuksesta.

    Ei-Leen / Hempeät hepeneet
    Hyvää loppiaista ja alkanutta vuotta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ei-Leen, ihanaa uutta alkanutta vuotta 2019 <3

      Poista
  7. Mielettömän upeita kuvia! Kyllä teidän koirulit on aidosti onnekkaita, kun saavat elää luonnon keskellä, se on aitoa koiranelämää se. <3

    Pus sunnuntaille. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos Tiiaseni, pus sunnuntai-iltaan ja mukavaa alkavaa uutta viikkoa <3
      Ps. Ne sun Parikat on ihania!

      Poista
  8. Aivan mahtavia kuvia! Enpäs olekaan tiennyt että tuollaisia puunjuurakoita onkaan Suomessa.
    Ihanaa alkanutta vuotta teidän poppoolle! <3

    VastaaPoista
  9. Heippatihei ja hyvää uutta vuotta! Onpa mahtavat maisemat Kalajoen suunnalla, eritoten nuo juurakot ois hienoa joskus nähdä livenä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teija, ihanaa uutta vuotta 2019 <3
      Tehkää Kalajoelle kesälomareissu? :)

      Poista
  10. Hienoja kuvia Kalajoen maisemista!
    Nuo juurakot ovat juuri samanlaisia, kuin mitä täällä meidän rannoillamme on! Sitkeitä ovat!

    Oikein hyvää alkanutta vuotta teille molemmille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana Marianna, hyvää uutta vuotta 2019 halien kera sinne vuonoon <3

      Poista
  11. Ihanan kuuloista ja näköistä. Se teidän persliuku on varmaan ollut näkemisen arvoinen tapahtuma... Onneksi ei käynyt kuinkaan. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, on mahtanut olla nävös! Hah haa :D
      Kiitos Hilu, mukavaa alkavaa uutta viikkoa <3

      Poista