keskiviikko 15. elokuuta 2018

Archery Love


"Vaimosein, voitko kaupassa käydessäs tuoda ilmapalloja ni ammuskellaan tänään niitä tonne modattuun tauluun?"

"Tottakai rakas"

💘


Vaimo toi palloja ja keli oli tänään mitä mahtavin. Päätettiin pitää pienet jousibileet tossa etupihalla. Tulkaapa kuvin mukaan meidän harjoitteluun, vai onko tämä edes sitä? Hauskanpitoon joka toimii samalla meidän parisuhteen liimana. Ei jousiammunta niinkään, vaan yhdessä tekeminen ja toisen kannustaminen ylipäätään.

Vaimo sonnustautuneena "camoasuun". Kuosi on ehkä hiukan liian lehvästö / viidakkomainen tänne Hakkenpään jäkäläiseen maastoon. Meikäläistä tällä kyllä koijataan mennen tullen ja se varmasti riittää 😍

Vaimollehan tilattiin tossa vimosen seilausjakson aikana oma jousi Porilaisesta AA-Production & Marketing:sta. Syystä, että toi mun 55 paunainen oli auttamatta Justiinalle liian jäykkä vetää. Päädyimme Oak Ridge Meadow 60 tuumaiseen ja 40 paunaiseen vastakaarijouseen. Tuo 60 tuumaa on nyt siis meillä molemmilla jousen mitta ja näin jo hankitut varajänteet sopivat molempien jousiin.

Onhan se NÄTTI. Siis jousesta nyt puhutaan... 😉 Makean konstailematon lakattu & hyvin muotoiltu puurunko ja tummat puu / lasikuitu lavat. Tähän saa myös tilattua noita lapoja eri vastuksilla jos joskus tuntuu, että haluaa jouseen lisää tehoa. 

"Tjaahans, tänään ammutaan sitten miehekkäästi..." Tuumasin kuikuillessani vaimon hankkimaan ilmapallopussukkaan. Noo, sopii hienosti meidän tiluksille jossa harrastellaan oman ja puolison egon pataan vetoa joka ikinen päivä. 

WAU, siis WAU. Upeita "balloons of looooove". 

 
Miten nyt käy sitten? Tohtiiko tämmösiä ampua? Puhkeaako onnemme kupla näiden pallojen myötä? 😍😂

Puhkuttiin palloista pikkasen erikokoisia ja aseteltiin niitä ympäri juuri vastikään modaamaamme maalitaulua.

Pallojen asettelua, näyttää olevan keskittymistä vaativaa puuhaa...

Uusittu maalitaulu on kätevä siitä syystä, että trossi on tavallaan rihmattu taulun ympärille eikä se ole millään kiinni. Näin ollen tauluun saa helposti kiinniteltyä tavaraa ammuttavaksi, nyt vaikka näitä palloja.

Kuten aina, karvalapset ovat mukana menossa. 

Siinä se, meidän näköinen maalitaulusetti on valmis. Vaimo on oikeen tyytyväinen 😂😍

Sitten jousia virittelemään. Justiina virittää & säätää omansa ja minä omani. Näin sen kuuluu mennä...

Virallinen tarkastajamme Hehku varmistaa, että taululla on kaikki kunnossa. Hehku kyllä katsoo läpi ihan KAIKKI mitä tällä tontilla tehdään. Mikään ei jää siltä huomaamatta, makeeta. 😊

Jousen virittelyä & jännevälin säätöä.

Sitten naatiskelemaan!

Meillä on täällä vähän sellainen periaate, että kun nämä ovat vaistojousia molemmat niin myös mennään niillä vaistoilla. Nokin paikkoja ei merkitä, tähtäimiä ei asenneta eikä myöskään haeta mitään turhan huippuunsa hiottuja ampuma-asentoja. Nuoli olisi saatava liikkeelle vaikka makuulta tai muodikkaasti slaavikyykystä jos niin haluaa... 

Ollaan muutaman kerran harjoiteltu Justiinan kanssa niin, että käyskennellään pihalla eestaas / pitkin poikin. Sit mä sanon vaikkapa "hep" ja niiltä jalansijoilta sitten ammutaan. Tulee räpsäistyä millon mistäkin asennosta, mikä taas kehittää hommaa ihan erilailla. Tämä on vaistoammuntaa niin kuin me se tulkitaan. Sulla on mieli, keho, jousi ja nuoli > laita ne toimimaan, missä tilanteessa tahansa. Jos ei toimi, niin syyllinenkin on aika selkee… Se ei ole huonosti säädetty tähtäin, nokki tms.

Mulla on melkoset apinan kädet, eli kävellessäkin pitää vähän varoa ettei rystyset laahaa maassa. 

Näin ollen myös vetopituus on luokkaa 29-30 tuumaa. Jousi on 55 paunainen 28 tuuman vedolla, siihen pari tuumaa apinalisää niin puhutaan arviolta 60 paunan vedosta. Jotenkin sen huomaa, sillä tiukka on tuo loppu vetää edelleen... Toki harjoittelun myötä helpottunut, muttei millään tapaa helppo. 

Haastetta lisää tän mun jousen muotoilu, tai siis sen olemattomuus. Kahvana toimii runkoon liimattu karhennusteippi ja nuolihyllynä on pieni kumilirpake. That's it! Mutta näillä pärjätään ja harjotellaan. Jotenkin mää tykkään, karu on kaunista. 😍

Meidän harjottelumäärillä ampumahanska on pakollinen. Tässä nykyinen malli joka kyllä toimii, mutta postin setä saa luvan tuoda meille hiukan paremmat lähitulevaisuudessa. Nuolen liikkeelle lähettäminen on kuitenkin melko tärkeä osa ammuntaa, ja sen pitää olla "smooth". 

Justiinan jousi on huomattavasti kauniimpi. Kuten tietysti kokonaisuuskin. Veto on samettisen pehmeä ja mun jouseen verrattuna myös laukaisu on väkivallattomampi. Tehoja on kuitenkin edelleen metsästykseen vaadittava määrä. Joten nuoli kyllä lähtee... Koko ampumatuntuma on vain paljon parempi, sanotaanko suoraan näin! 

Oli hyvin hilkulla, etten itsekkin tilannut samanlaista jousta kokeiltuani muutaman vedon tällä Justiinan jousella. Ihan mahtava ampua.


Mun ikioma "Archery Girl" 😍

Melkosen kuumaa settiä kun se noin keskittyy ja ampuilee tossa vieressä. Ja hei miten siisti yhteinen harrastus? Se on mukava tossa seisoskella vierekkäin ja nokittaa, vetää, päästää... Ja kun jompi kumpi osuu, niin tuuletellaan. Toisinaan lasketaan kolmeen. Ykkösellä nokitetaan, kakkosella vedetään ja kolmosella päästetään nuoli lentoon. Sekin on tosi kivaa ja jollain tapaa symbioosin omaista toimintaa. 

Nää vaimon ampumakamat mua aina jaksaa naurattaa myös. Milloin on mekkoa ja milloin tällasta todella eksriimiä camohousupukua. Kengät lienee myös jotain todella hintavaa "archery collectionia"? 😂

Se on kyllä makean näkönen toi Justiinan vastakaari kun virittyy. Klassisen kaunis lapojen muoto.

Ja niinku todettu, jos mun jousi lähettää nuolen silleen väkivaltaisella alkuräjähdyksellä liikenteeseen, niin tällanen vastakaari nakkaa sen tavallaan vasta lopussa vauhtiin. Se kai noiden lapojen vastakaarien idea onkin? Ero tuntumassa on kuitenkin huomattava, vaikka lopputulos olisikin sama. 


Kun palloja ammuttiin, niin tässä Justiinan näyte 😍

Jos harjoitellaan ampumaan mitä ihmeellisimmistä asennoista, niin harjoitellaan myös ampumaan eri korkeudella oleviin maaleihin. Meillä on tänne Tuiskulaan jo kovasti suunnitteilla kunnollinen 3D rata jossa on ylös & alas ampumista ja liikkuvia maaleja. Mutta sellasen pykääminen vaati pikkasen aikaa ja ennen kaikkea miettimistä. Tarkoitus on kuitenkin pitää nuolet omalla tontilla vaikka kuinka roiskaisis huonona hetkenä ohitte jne. Eli taustahommat pitää olla kuosissa, samoin varoalueet.

Että oli kivaa. Ilmapallo maalina on myös jotenkin palkitseva. Se pieni posaus kun osut ja "high five" vaimon kanssa sen jälkeen...

Ja kun yhdessä ollaan pihalla hikoiltu satamäärin nuolia tauluun, on kiva ottaa päälle pikkasen hikeä puusaunan lempeissä löylyissä. Siellä puidaan suoritukset. Mikä oli siistiä ja missä tuntuu et meni päin prinkkalaa? Ja yks asia on varma, vaikka toinen olisi ampunut kaikki nuolensa tuonne suolle, niin yhdessä ollaan puuhattu ja koettu.

💘