perjantai 28. heinäkuuta 2017

Merituuli puhaltaa purjeisiimme lempeästi



Rakkaani työtörni on startattu energisin mielin upean kesälomamme jälkeen. 

Muistatteko sen kutkuttavan tunteen aina syksyn tullessa kun arki pyörähtää käyntiin? 
Uuteen kalenteriin merkinnät arkisista askareista ja seikkailumielellä uusien harrastusten pariin. 
Minä ainakin pähkinöin nuorena flikkana uuden kalenterin aloittamista ja niitä ensimmäisiä mustekynän viivoja kalenterin sivuilla. 
 Mitä tästä syksystä tuleekaan? 

Tiesin aina odottavani jotain.
 Vasta viime syksynä odotukseni palkittiin, 
elettyäni jo neljäkymmentä vuotta mustavalkoisessa maailmassa.
Welmeri tuli ja vei jalat altani. 


Ensi suudelman aikana nousi vienosti toinen jalkani ylös kuin elokuvissa konsanaan ja mustavalkoinen maailmani sai värit. Tiedän, moni teistä ajattelee kuinka kliseistä. Mutta rakas lukijamme, se on täysin totta. 

Juuri sellainen odottavan energinen fiilis meillä nytkin oli kun suuntasimme p*skalaatikkomme kohti Porvoota. Mihin uusiin seikkailuihin tämä syksy meidät yhdessä viekään? Levollisin mielin köllöttelemme avioliittomme pumpulissa ja nautimme jokaisesta päivästä yhdessä,
 oli se sitten työ tai vapaapäivä. 


Kuten jo viittasinkin edellä mieltymyksestäni kalentereihin ja  ylipäätään organisointiin, minussa on tämän vuoden aikana tapahtunut suuri muutos elämässä kasvamisen seurauksena.

Rakkaan aviomieheni tullessa elämääni, kaikki palikat asettuivat juuri oikeille kohdilleen.
 Kuin sisälläni olisi hammasrattaat pyörähtäneet oikeaan linjaan. Enään minulla ei ole tarvetta perfektionistiseen organisointiin, koska kaikki mitä tarvitsen on tässä. Rakkaani rinnallani ja kaiken lopun elämä tuo tullessaan kun vain annan sille tilaa. Lempiohjelmaamme Frendeihin viitaten, on tainnut organisoivasta / tiukasta Monicasta kuoriutua elämänjanoinen ja -haluinen Phoebe. 

Kun elämän kivijalka on horjumaton, sen päälle on vakaa rakentaa vaikka kummosta rakennelmaa. Erilaiset laudat seinissä tuovat mausteensa jokaiseen päivään. Se on sinusta itsestä kiinni, miten tämän näet ja koet. Haluatko olla blanko valkoinen betoniseinä vaiko kauhtunut puulauta alla hilseilevän keltaisen värin? Kummassa seinässä sinun mielestäsi on aitoa elämää? 



Rakas lukijamme, otahan kupponen kuumaa ja tule kuvien kautta mukaan menneeseen viikkoomme. Viikko piti sisällään Welmerin reissut Tukholmaan & Nynäshamniin. Sekä tietysti laivan tullessa kotikonnuille, meidän treffit Porvoossa & Svartbäckin selällä.

Kuvat ovat ilman filttereitä, kännykällä napattu. Viikkomme on ollut niin reipas tahtinen, ettei canon ole pysynyt perässä.







Universumi näyttää upean taikansa väriloistollaan.
 Pidä aistisi avoimina, niin näet ympärilläsi olevan kauneuden. 
Näe ja kuule, mitä ympärilläsi tapahtuu.




Meillä on aina pilke silmäkulmassa ihanan Welmerini kanssa. 
Seuraava instaus & grammaus kuvan teksti on rakkaan aviomieheni käsialaa... Tämän te varmaan olisitte arvannutkin jo.

" Lucky me. I get to enjoy Rolls-Royce at work in the form of a bow thruster & at home in the form of my wife"


Ai juu, meidän perheessä instagramia kutsutaan leikkisästi termillä instaus & grammaus. 
Jos et vielä ole, niin klikkaa itsesi seuramaan instaus & grammaus - elämäämme

Näihin tunnelmiin... 
muistakaa elää hetkessä!

💖

2 kommenttia:

  1. Kuule oikein sydämestä ottaa, kirjoitat niin kauniisti ja ihanaa, että se rakkaus tuli ja täydellisessä paketissa. <3 Joskus nuorena kun oli sydänsuruja, ajattelin että jossain se tuleva rakkaani on nytkin parasta aikaa ja vielä se tuleekin ja tulikin päälle kolmekymppisenä. Hyvä on ollut yhdessä matkata ja se oli todella rakkautta ensisilmäyksellä. Paljon on rankkoja vastoinkäymisiä ollut, enemmän kuin monen ihmiselämässä, mutta voin luottaa, että seisomme toistemme rinnalla vaikeimpinakin aikoina.

    Jään innolla odottamaan teidän seikkailuja ja olisipa se ollut aika jänskää törmätä Porvoossa, mutta ensi kerralla. <3

    Ihanaa ja rakkauden täyteistä viikonloppua. Nyt muuten lisään tämän blogisi vielä omalle lukulistalle, asia minkä aina tuppaan unohtamaan ja toivon, että sieltä löytäisi ihmiset myöskin blogisi. :)

    VastaaPoista
  2. Ihana Tiia, kiitos <3 <3
    Mekin odotamme, että ensi kerralla Porvoossa nähdään :) <3

    Mehän kirjoittelemme Welmerin kanssa yhdessä tätä blogia, vähän riippuen siitä kummalla "runosuoni sykkii" ;) Tämä on ikäänkuin meidän rakkauden päiväkirjamme <3

    Mahtava kuulla, että teillä on samantyyppinen rakastumiskokemus kuin meilläkin, eihän tällaista usko ellei itse koe <3

    Ihanaa ja rakkauden täyteistä viikonloppua sinnekin, nautitaan elämästä <3

    By the way Ihanainen, meidänkin suosikkilistamme päivittyy ;)<3

    VastaaPoista