torstai 31. elokuuta 2017

M/S Justiinan lokikirja. Lootholma part I.


M/S Justiina Lootholman vierasvenesatamassa
Yöllä oli tuuli moinannut ja aamulla heräilimme Ukissa kauniiseen uuteen päivään. Touhusimme Justiinan lähtökuntoon ja niin lähdimme nassuttelemaan kohti Tuusinaukkoa jossa juuri vuorokautta ennen saimme kunnon kyytiä! Tuulet määrävät sen miltä merellä näyttää ja tällä kertaa Tuusinaukko olikin täysin eriluonteinen. Allekirjoittanut jopa otti kuvia matkan aikana. Eilen kamera oli viimeinen mielessä oleva asia keikkuessa Justiinan kajuutassa 😅
 Jumpsuttelimme hiljalleen myötäaallokossa kohti Kustavin Ströömiä kahvinkeittimen napsuessa hiljalleen karttapöydällä. Hommasimme tosiaan Grundig 12V kahvinkeittimen Justiinaan, mutta emmepä arvanneet että kahvihampaan kolotus pitää aavistaa puoltatuntia aiemmin koska keitin on todella hidas 😂 Toisaalta sopii Justiinaan koska hänkään ei ole mikään kiireisen ihmisen kulkuväline.



Merimetsojen valtaama saari, kuten puustosta näkyy. 
Aiheesta olemmekin kirjoitelleet jo täällä.



Meidän pikku otuksemme on löytänyt omia paikkojaan Justiinassa. Tässä yksi 😁


Eilisen keikkumisen jälkeen minä aloin pohtimaan matkan jatkumista Kalajoelle, koska sillä matkalla emme olisi saariston suojissa. Minä haluan totutella merellä oloon rauhassa ja oppia lukemaan hallitsevaa / tulevaa säätä paremmin sekä luottamaan omaan tulkintaani säästä.  Esimerkiksi miten tuulet vaikuttavat reitillämme vastaantulevaan aallokkoon.
Minun toiveestani jäimme veneilemään Turun saaristoon, minä jotenkin koen oloni turvalliseksi kun ympärillä oleva saaristo antaa suojaa. Rakas Welmerini oli heti valmis reittimuutokseen. Minä tiedän, että rakkaani olisi osannut meidät luotsata kotikonnuille saakka turvallisesti, mutta ihanan sisareni sanoin; jos ajattelemme Welmerin mielenrauhaa minun kanssani niin järkevää on jäädä saariston suojiin 😂

Ottipa lujille myöntää omaa arkuutensa, vaikka maaperä uuden oppimiseen ja pelkojen voittamiseen  on kaikis otollisin. Eihän minulla ole mitään hätää Welmeri vierelläni 💓

Päätimme siis yhteistuumin suunnata kohti rakasta ystäväämme Tiinaa ja Lootholmaa 😍
Matka-aikamme Ukista Lootholmaan oli 3h ja 17,8 merimailia.

Lootholman jurtat näkyy hienosti Ströömin väylälle.


Siellä se näkyy! 
Hello Lootholma 😍


Heti kun saimme narut kiinni, kiipustimme halimaan Tiinaa ja nauttimaan hyvää ruokaa Ravintola Helenaan. Tällä kertaa nautimme vuohenjuustoburgerit. Oli todella hyvää, keittiölle kiitokset!


Illalla kävelessämme rantasaunaan maisemat olivat henkeäsalpaavan upeat.





Täällä on vanha kunnon rantasauna. Aina sinne mennessä odotamme itse Kekkosen istuvan oleskeluhuoneessa tauolla silmälasit huurussa.
Tämä maisema näkyy oleskeluhuoneen suurista ikkunoista ja joka ilta se on erilainen.




Maasto antaa mahtavat mahdollisuudet lenkkeilyyn ja frisbeegolfin peluuseen. Eväitäkään ei tarvitse mukaan, sillä metsä on sinisenään mustikoita.





Uimaranta on hyvä ja turvallinen grillimajoineen. Kyllä siinä kelpaa kyrsää paistaa ilta-auringossa.


Rakas Welmeri on ottanut kajuutan haltuun, myös siellä sijaitsevan pentterin.
Ai että rantasaunan jälkeen maistui medium pippuripihvi ja voi-perunat maukkaalle!


Ja aivan kuin suomalaiseen maisemaan kuuluu, aamupalapöydässä nautitaan elovena puuroa. 
Tähän maisemaan kun herää, ei voi tulla huono päivä! 💚


Lootholma part II seuraavassa postauksessa. 
Nauttikaa elämästä, niin mekin teemme 💓

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti