sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Katajainen kansa



Katajan puuaines on sitkeää, se taipuu mutta ei katkea. Tästä johtuu, että suomalaisia kutsutaan katajaiseksi kansaksi. 
Sama vertauskuva, kuin me käytimme meidän kolmanneksi suosituimmassa postauksessamme 
missä pohdimme avioliiton materiaalia, joka meidän mielestämme on kuin rauta, vihkisormustemme materiaali. Sitä voi vääntää, kiertää, takoa, eikä se katkea helposti. 


Me reippailemme luonnossa joka päivä. Katselemme luontoa ja maastoa, mitä se oikein pitää sisällään. Jokaiselta reissulta voi kerätä kotimaljakkoon palan luontoa, sellaisen palan joka on irtaallaan jo valmiiksi. Tarkoitus ei ole rikkoa ympäröivää elämää katkaisemalla sieltä luontokappaleita ja tuomalla niitä saattohoitoon takan kulmalle. Saattohoitoa voi sen sijaan antaa jo elämästään katkenneelle luontokappaleelle. 


Tämä syystä tai toisesta katkennut katajan oksa sai viimeisiksi hetkikseen kodin Tuiskulan maljakosta. Kataja on havupuu. Joten biologisesti sillä ei ole marjoja vaan käpyjä, jotka muistuttavat kovin marjoja. Keskiajalla näitä katajanmarjoja on käytetty mustapippurin väärennöksinä Keski-Euroopassa. Pohjoisessa katajanmarjoja on käytetty mausteena ja kansanlääkinnässä. On jopa uskottu marjojen suojaavan pahoilta hengiltä ja villieläinten hyökkäyksiltä. 


Nykypäivänä katajanmarjaa käytetään edelleen liharuokien sekä perinteisten alkoholijuomien maustamiseen. Marjathan ovat lievästi myrkyllisiä, joten raskaana olevien ja munuaissairauksista kärsivien tulee välttää suuria annoksia. Kuten niin usein luonnossa, myrkyllisyydestään huolimatta katajanmarjalla on myös hyviä lääkinnällisiä vaikutuksia.

Katajan puuaines on sitkeää ja siinä on omanlainen tuoksu. Sitä käytetäänkin erilaisten tarve-esineiden valmistukseen (nykyään pannunaluset, veitset, avaimenperät). Onpa sitä sitkeyden vuoksi käytetty jopa mattojen kudonnassa. Kalan ja lihan savustuksessa katajaa käytetään miellyttävän tuoksunsa ansiosta.

Welmerin haave olisi tehdä kunnollinen keskiaikainen pitkäjousi isosta katajasta. Tämä projekti on vasta suunnitteluasteella... Sillä tarkoitus ei ole tuuskata kymmentä katajaa piloille prototyyppien kanssa. Asia vaatii Welmerin mukaan perehtymistä, eikä ole ihan sama juttu kuin lapsena jousen teko. Mielenkiinnolla odotan mitä tämä tuo tullessaan? 


Muistatteko kun kirjoittelimme meidän 
Pöydällä oleva punaviinipullo on muisto sieltä, illalliseltamme.
Nyt tässä muistossa on hyvä poltella kynttilää. Kynttilä tuo valoa ja lämpöä tänne rakkauden pirttiimme.
💓

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Tykkään todella paljon katajista! Jotenkin tulee mieleen länsi-rannikon kumpuilevat maisemat, vaikka toki tuossa meidän lähimetsässäkin kasvaa komeita katajia.:)
    Iloista viikkoa kyyhkyläiset!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina 😙
      Iloa ja valoa uuteen viikkoon ❤

      Poista